Quality assurance and evaluation (QAE) in Finnish compulsory schooling: A national model or just unintended effects of radical decentralisation?

Journal of Education Policy

Volumn 24, Issue 2, 2009, Pages 163-178

  Simola, Hannu ^a   Rinne, Risto ^b   Varjo, Janne ^a   Pitkanen, Hannele ^a   Kauko, Jaakko ^a  

^a UNIVERSITY OF HELSINKI   (Finland)

^b UNIVERSITY OF TURKU   (Finland)

Author keywords

Contingency; Education policy transfer; Travelling and embedded policies

Indexed keywords

EID: 67949123042     PISSN: 02680939     EISSN: 14645106     Source Type: Journal    
DOI: 10.1080/02680930902733139     Document Type: Article

References (64)

1. AFLRA. 1993. Laatuhaaste: Laatuajattelua julkishallintoon [Quality challenge: Quality thinking for public administration]. Helsinki: Suomen Kuntaliitto.
2. AFLRA. 2002. Mihin me pyrimme? Miksi arvioida kunnan koulutus- ja kirjastopalveluja? [Where are we aiming for? Why to assess education and library services?] Helsinki: Suomen Kuntaliitto.
3. AFLRA. 2006. Suositus arvioinnista kuntien valtuustoille [Recommendation to municipal councils concerning evaluation]. Helsinki: Suomen Kuntaliitto.
4. Aho, E., K. Pitkänen, and P. Sahlberg. 2006. Policy development and reform principles of basic and secondary education in Finland since 1968 (The World Bank Education: Working paper series no. 2). Washington, DC: The World Bank.
5. Ball, S. 1998. Big policies/small world: An introduction to international perspectives in education policy. Comparative Education 34, no. 2: 119-30.
6. Ball, S. 2001. Global policies and vernacular politics in education. Currículo sem Fronteiras 1, no. 2: xxvii-xliii. http://www.curriculosemfronteiras.org
7. Brennan, J., and T. Shah. 2000. Managing quality in higher education: An international perspective on institutional assessment and change. Buckingham: Open University Press.
8. CEC. 1998. Committee for Education and Culture, SiVM 3/1998.
9. CEC. 2002. Committee for Education and Culture, SiVM 11/2002.
10. CIE. 1990. Koulutuksen tuottavuus [The productivity of education]. Helsinki: Teollisuuden koulutusvaliokunta, Suomen työnantajien keskusliitto.
11. CIE. 1991. Koulutuksen laatu [The quality of education]. Helsinki: Teollisuuden koulutus-valiokunta, Suomen työnantajien keskusliitto.
12. Eurydice. 2004. Evaluation of schools providing compulsory education in Europe (No. D/ 2004/4008/2). Brussels: Eurydice, European Unit.
13. FEEC. 2004. Koulutuksen arvioinnin uusi suunta: Arviointiohjelma 2004-2007 [New directions in educational evaluation: Evaluation programme 2004-2007]. Helsinki: University of Helsinki, Koulutuksen arvointineuvoston julkaisuja 1.
14. Furubo, J., R.C. Rist, and R. Sandahl. 2002. International atlas of evaluation. New Brunswick, NJ: Transaction.
15. Green, A. 1997. Education, globalization and the nation state. New York: St. Martin's Press.
16. Haveri, A. 2002. Uusi julkisjohtaminen kunnallishallinnon reformeissa [New Public Management reforming municipal administration]. Hallinnon tutkimus 21, no. 1: 4-19.
17. Hirvi, V. 1991. Koulutuspolitiikan suuntaa täsmennettä vä [Direction for education policy must be specified]. A statement for the media (12 August 1991).
18. Hirvi, V. 1996. Koulutuksen rytminvaihdos: 1990-luvun koulutuspolitiikka Suomessa [The changing rhythm of education: 1990s education policy in Finland]. Helsinki: Otava.
19. Jakku-Sihvonen, R. 2002. Evaluation and outcomes in Finland: Main results in 1995-2002 (Evaluation 10/2002). Helsinki: National Board of education.
20. Kauko, J., and J. Varjo. 2008. Age of indicators: Changes in the Finnish education policy agenda. European Educational Research Journal 7, no. 2: 219-31.
21. Lähdesmäki, K. 2003. New Public Management ja julkisen sektorin uudistaminen [New Public Management and reforming public sector management]. Vaasa: Acta Wasaensia 113, Hallintotiede 7, Vaasan yliopisto.
22. Laukkanen, R. 1994. Koulutuksen tuloksellisuuden arvioinnin keskeiset kysymykset ja trendit keskushallinnon näkökulmasta [The main issues and trends in evaluating educational outcomes from the point of view of central administration]. Jyväskylä: Kasvatustieteiden tutkimuslaitos.
23. Laukkanen, R. 1997. Manageristinen näkökulma koulutuksen arviointiin [Managerial approach in educational evaluation]. Kasvatus 28, no. 4: 351-63.
24. Laukkanen, R. 1998. Accountability and evaluation: Decision-making structures and the utilization of evaluation in Finland. Scandinavian Journal of Educational Research 42, no. 2: 123-33.
25. Law 718/1988. Laki vapaakuntakokeilusta [Act on Free Municipal Experiment].
26. Law 707/1992. Laki peruskoululain muuttamisesta [An Amendment for Basic Education Act].
27. Law 365/1995. Kuntalaki [Local Government Act].
28. Law 628/1998. Perusopetuslaki [Basic Education Act].
29. Law 32/2003. Laki perusopetuslain 21§:n muuttamisesta [An Amendment for Basic Education Act].
30. Lehtisalo, L., and R. Raivola. 1986. Koulutuspolitiikka ja koulutussuunnittelu [Education policy and planning]. Helsinki: WSOY.
31. Linnakylä, P. 2002. Kansainvälisten ja kansallisten oppimistulosten arviointien välisestä suhteesta [On the relation between international and national evaluation of education]. In Koulutuksen arviointi: lähtökohtia, malleja ja tilannekatsauksia [Evaluation of education: Starting points, models and surveys], ed. E. Olkinuora, R. Jakku-Sihvonen, and E. Mattila, 31-51. Turku: Turun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisuja B:70.
32. Löfström, E., J. Metsämuuronen, E.K. Niemi, K. Salmio, and K. Stenvall. 2005. Koulutuksen paikallinen arviointi vuonna 2004 [The local evaluation of education in 2004]. Helsinki: Opetushallitus.
33. Marques Cardoso, C. 1998. Reforms of school management and governance: Portugal and England 1986-1996. London: King's College.
34. ME. 1995. Koulutusta koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus [The reform of education legislation]. Helsinki: Opetusministeriö.
35. ME. 1996. Koulutuksen lainsäädännön kokonaisuudistus. Komiteamietintö 1996:4 [The reform of education legislation]. Helsinki: Opetusministeriö.
36. ME. 2007a. Koulutuksen arviointijärjestelmän kehittämistyöryhmän muistio [Memorandum from working group developing national system of educational evaluation]. Helsinki: Opetusministeriö (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:27).
37. ME. 2007b. Opetushallituksen asema, rooli ja tehtävät sekä koulutustoimialan ohjaus muut-tuvassa toimintaympäristö ssä [The position, role and tasks of Finnish National Board of Education and the steering of the educational branch in a changing operating environment]. Helsinki: Opetusministeriö (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:46).
38. Morley, L. 2003. Quality and power in higher education. Philadelphia, PA: Society for Research into Higher Education.
39. NBE. 1992. Opetushallituksen ehdotus opetustoimen rakenneohjelmaksi [Proposal of the NBE for a Structural Programme of Education]. Helsinki: Opetushallitus.
40. NBE. 1995. Koulutuksen tuloksellisuuden arviointimalli [A framework for evaluating educational outcomes in Finland]. Helsinki: Opetushallitus (Arviointi 9/1995).
41. NBE. 1999. Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit: Arvosanan hyvä (8) kriteerit yhteisissä oppiaineissa [The criterions for graduating evaluation in the basic education. The criterions of the mark 'good' (8) in the common teaching subjects]. Helsinki: Opetushallitus.
42. NBE. 2004. Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet [National core curriculum for basic education]. Helsinki: Opetushallitus.
43. NBGE. 1982. Peruskoulun kehittämisohjelma 1980-luvulle: Kouluhallituksen ehdotus opetusministeriölle 30.11.1982 [Development plan for 1980s: A proposal to Ministry of Education]. Helsinki: Kouluhallitus.
44. Neave, G., and F.A. van Vught. 1991. Prometheus bound the changing relationship between government and higher education in Western Europe. Oxford: Pergamon.
45. Niukko, S. 2006b. 'Yhteistyötä ilman riskejä?' OECD:n rooli Suomen koulutuspolitiikassa ['Co-operation without risks?' The role of the OECD in Finnish education policy]. Turku: Turun yliopiston julkaisuja C 251.
46. Ozga, J., and R. Jones. 2006. Travelling and embedded policy: The case of knowledge transfer. Journal of Education Policy 21, no. 1: 1-17.
47. Ozga, J., and B. Lingard. 2007. Globalisation, education policy and politics. In The RoutledgeFalmer reader in education policy and politics, ed. B. Lingard and J. Ozga, 65-82. Abingdon: Routledge.
48. Pekonen, K. 1995. Kohti uutta hallinta-ajattelua julkisessa hallinnossa? [Towards a new governance thinking in public administration?] Helsinki: Painatuskeskus.
49. Pekonen, K. 2005. Suomalaisen hallitsemiskäsitteistön historiaa [On the history of Finnish administrative concepts]. Helsinki: Yliopistopaino.
50. Power, M. 1997. The audit society: Rituals of verification. Oxford: Oxford University Press.
51. Rajanen, J. 2000. Selvitys koulutuksen paikallisen tason arvioinnin tilasta [The state of local level evaluation]. Helsinki: Opetushallitus.
52. Rinne, R., and A. Jauhiainen. 1988. Koulutus, professionaalistuminen ja valtio julkisen sektorin koulutettujen reproduktioammattikuntien muotoutuminen Suomessa [Education, professionalisation and formation of the public sector professions of reproduction in Finland]. Turku: Turun yliopisto.
53. Rinne, R., J. Kallo, and S. Hokka. 2004. Too eager to comply? OECD education policies and the Finnish response. European Educational Research Journal 3, no. 2: 454-85.
54. Rinne, R., J. Kivirauma, and H. Simola. 2002. Shoots of revisionist education policy or just slow readjustment? The Finnish case of educational reconstruction. Journal of Education Policy 17, no. 6: 643-58.
55. Rose, N. 1999. Governing liberty. In Governing modern societies, ed. R. Ericson and N. Stehr, 141-76. Toronto: University of Toronto Press.
56. Simola, H. 1993. Educational science, the state and teachers: Forming the corporate regulation of teacher education in Finland. In Changing patterns of power: Social regulation and teacher education reform in eight countries, ed. T.S. Popkewitz, 161-210. Albany, NY: State University of New York Press.
57. Simola, H. 1995. Paljon vartijat suomalainen kansanopettaja valtiollisessa kouludiskurssissa 1860-luvulta 1990-luvulle [The guards of plenty: The Finnish school teacher in educational state discourse from the 1860s to the 1990s]. Helsinki: Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos (Tutkimuksia 137).
58. Simola, H. 2009. Trans-national technologies, national techniques and local mechanisms in finnish university governance: A journey through the layers. Nordic Educational Research 29, no. 1: 6-17.
59. Simola, H., R. Rinne, and J. Kivirauma. 2002. Abdication of the education state or just shifting responsibilities? The appearance of a new system of reason in constructing educational governance and social exclusion/inclusion in Finland. Scandinavian Journal of Educational Research 46, no. 3: 237-46.
60. Sweeting, A.E., and P. Morris. 1993. Educational reform in post-war Hong Kong: Planning and crisis intervention. International Journal of Educational Development 13, no. 3: 210-6.
61. Temmes, M., P. Ahonen, and T. Ojala. 2002. Suomen koulutusjä rjestelmän hallinnon arviointi [Evaluation of the Finnish education administration]. Helsinki: Opetusministeriö.
62. Temmes, M., and M. Kiviniemi. 1997. Suomen hallinnon muuttuminen 1987-1995 [The changes in Finnish public administration 1987-1995]. In Sääty-yhteiskunnasta Ahtisaareen [From class society to Ahtisaari]. Helsinki: Hallintohistoriakomitea (Hallintohistoriallisia tutkimuksia 21).
63. Tiihonen, S. 2004. From governing to governance: A process of change. Tampere: Tampere University Press.
64. Välijärvi, J., P. Linnakylä, and P. Kupari. 2005. Kansalliset arviointitutkimukset [National learning tests]. In Yhtenäisen peruskoulun menestystarina [The success story of common comprehensive school], ed. K. Hämäläinen, A. Lindström, and J. Puhakka, 218-25. Helsinki: Yliopistopaino Kustannus.