Changes of emergent aquatic macrophyte cover in seven large boreal lakes in Finland with special reference to water level regulation

Fennia

Volumn 183, Issue 1, 2005, Pages 57-79

  Partanen, Sari ^a   Hellsten, Seppo ^a  

^a UNIVERSITY OF OULU   (Finland)

Author keywords

[No Author keywords available]

Indexed keywords

BOREAL FOREST; LAKE; MACROPHYTE; VEGETATION;

EASTERN HEMISPHERE; EURASIA; EUROPE; FINLAND; NORTHERN EUROPE; SCANDINAVIA; WORLD;

EID: 25144433850     PISSN: 00150010     EISSN: None     Source Type: Journal    
DOI: None     Document Type: Review

References (96)

1. Alasaarela E, S Hellsten & P Tikkanen (1989). Ecological aspects of lake regulation in northern Finland. In Laikari H (ed). River basin management 5, 247-255. Pergamon Press, Oxford.
2. Andersson B (1972). Vattenvegetation i norra Mälären 1969-1971 (Summary: Aquatic macrophytes in the north part of Lake Mälaren). Vatten 28: 1, 40-48.
3. Andersson B (2001). Macrophyte development and habitat characteristics in Sweden's large lakes. Ambio 30: 8, 503-513.
4. Anttonen-Heikkilä K (1983). Säännöstelyn vaikutuksista Oulujärven ranta- ja vesikasvillisuuteen. Vesihallituksen tiedotuksia 231. 75 p.
5. Barko JW & RM Smart (1983). Effects of organic matter additions to sediment on the growth of aquatic plants. Journal of Ecology 71, 161-175.
6. Coops H, N Geilen & G van der Velde (1996). Helophyte zonation in two regulated estuarine areas in the Netherlands: vegetation analysis and relationships with hydrodynamic factors. Estuaries 22, 657-668.
7. Dömötörfy Z, D Reeder & P Pomogyi (2003). Changes in the macro-vegetation of the Lis-Balaton Wetlands over the last two centuries: a GIS perspective. Hydrobiologia 506-509: 1-3, 671-679.
8. Fredriksen M, D Krause-Jensen, M Holmer & JS Laursen (2004). Long-term changes in area distribution of eelgrass (Zostera marina) in Danish coastal waters. Aquatic Botany 78, 167-181.
9. Granberg K (1998). Päijänteen veden laadun kehitys. In Hakkari L & S Saukkonen (ed). Päijänne - suomalainen suurjärvi, 100-107. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.
10. Hakaste T (1999). Vanajaveden reitin alaosan kalataloudellinen velvoitetarkkailu 1997. Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys ry, julkaisu 383. 93 p.
11. Hämet-Ahti L (1988). Suomen kasvimaantieteellinen sijainti. In Alalammi P (ed). Atlas of Finland, Folio 141: Vegetation and flora, 1. National Board of Survey and Geographical Society of Finland, Helsinki.
12. Hejny S (1971). The dynamic characteristic of littoral vegetation with respect to changes of water. Hidrobiologia 12, 71-85.
13. Hellsten S (1997). Environmental factors related to water level regulation - a comparative study in northern Finland. Boreal Environmental Research 2, 345-367.
14. Hellsten S (ed) (2000). Päijänteen säännöstelyn kehittäminen - rantavyöhykkeen tila ja siihen vaikuttavat tekijät (Abstract: Development of regulation of Lake Päijänne - present state of littoral zone and effects of different environmental factors). Suomen ympäristö 394. 167 p.
15. Hellsten S (2001). Effects of lake water level regulation on aquatic macrophyte stands in northern Finland and options to predict these impacts under varying conditions. Acta Botanica Fennica 171, 1-47.
16. Hellsten S (2002). Aquatic macrophytes as indicators of water-level regulation in northern Finland. Verhandlungen Internationale Vereinigung fuer theoretische und angewandte Limnologie 28, 601-606.
17. Hellsten S, M Marttunen, M Visuri, A Keto, S Partanen, & EA Järvinen (2002b). Indicators of sustainable water level regulation in northern River Basins: a case study from the River Paatsjoki water system in northern Lapland. Archiv fuer Hydrobiologie (Supplementband) 141: 3-4, 353-370.
18. Hellsten S, S Partanen, M Visuri, T Björnström & A Keto (2002a). Vedenkorkeuden säännöstelyn vaikutus Kallaveden ja Unnukan rantavyöhykkeeseen ja elinympäristöihin. Kallavesi-Unnukan säännöstelyn kehittämisselvitys (Abstract: The effect of water level regulation on the littoral zone of Lake Kallavesi and Lake Unnukka - development of regulation of Lake Kallavesi and Lake Unnukka). Alueelliset ympäristöjulkaisut 227. 63 p.
19. Hellsten S & J Riihimäki (1996). Effects of lake water level regulation on the dynamics of aquatic macrophytes in northern Finland. Hydrobiologia 340, 85-92.
20. Hinneri S (1965). Tutkimuksia Sääksmäen Saarioisjärven umpeenkasvusta. Luonnon Tutkija 69, 64-73.
21. Huttunen T (1990). Map of Quaternary deposits 1:20,000, sheet 3243 01 Unnukka. Geological Survey of Finland.
22. Ilmavirta V & H Toivonen (1986). Comparative studies on macrophytes and phytoplankton in ten small, brownwater lakes of different trophic status. Aqua Fennica 16: 2, 125-142.
23. Jäger P, K Pall & E Dumfarth (2004). A method of mapping macrophytes in large lakes with regard to the requirements of the Water Framework Directive. Limnologica 34, 140-146.
24. Janauer GA (2003). Aquatic macrophytes in freshwaters: the assessment of ecological quality. In Ruoppa M, P Heinonen, A Pilke, S Rekolainen, H Toivonen & H Vuoristo (eds). How to assess and monitor ecological quality in freshwaters, 24-28. TemaNord, Nordic Council of Ministers, Copenhagen.
25. Järnefelt H (1952). Limnological classification of lakes. Fennia 72, 202-208.
26. Järnefelt H (1958). On the typology of the northern lakes. Verhandlungen Internationale Vereinigung fuer theoretische und angewandte Limnologie 13, 228-235.
27. Jonasson S-E (1976). Inverkan på växtvärlden av vattenutbyggnad i Hårkan, översta Ljungan och Lofsen. Meddelanden från Växtbiologiska institutionen, Uppsala 1, 1-47.
28. Juola M (1975). Eräiden Kainuun järvien säännöstelystä ja sen aiheuttamista muutoksista litoraalin kasvillisuudessa ja pohjaeläimistössä. Ympäristö ja yhteiskunta 6, 276-283.
29. Jussilainen M & P Eloranta (1976). Ilmakuviin perustuva tutkimus Konneveden ja Peurunkajärven vesikasvillisuudesta. Jyväskylän yliopiston biologian laitoksen tiedonantoja 6. 31 p.
30. Kae E (1980). Geologic map of Finland, Quaternary deposits 1:100,000, sheet 2132 Valkeakoski. Geological Survey of Finland.
31. Kalliola R (1973). Suomen kasvimaantiede. 308 p. WSOY, Porvoo.
32. Keddy PA (1983). Shoreline vegetation in Axe Lake, Ontario: effects of exposure on zonation patterns. Ecology 64, 331-334.
33. Kejonen A (1985). Geologic map of Finland, Quaternary deposits 1:100,000, sheet 2124 Teisko. Geological Survey of Finland.
34. Kejonen A (1989). Map of Quaternary deposits 1.20,000, sheet 3234 03 Varkaus. Geological Survey of Finland.
35. Keränen R (1980). Säännöstelyn vaikutuksesta Oulujärven rantoihin. Nordia tiedonantoja 5. 55 p.
36. Keränen R, J Riihimäki, A Asunmaa, O Madekivi, S Hellsten, E Alasaarela & E Seppänen (1992). Oulujärven rantojen kasvillisuuden kehittyminen ja käyttöedellytysten parantaminen. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja 382. 100 p.
37. Keto A, S Hellsten & P Eloranta (2002). Notes on the ecology of common reed in Lake Päijänne, Finland. Verhandlungen Internationale Vereinigung fuer theoretische und angewandte Limnologie 28, 586-590.
38. Kurimo U (1970). Effect of pollution on the aquatic macroflora of the Varkaus area, Finnish Lake District. Annales Botanici Fennici 7, 213-254.
39. Leka J, K Valta-Hulkkonen, A Kanninen, S Partanen, S Hellsten, A Ustinov, R Ilvonen & O Airaksinen (2003). Vesimakrofyytit järvien ekologisen tilan arvioinnissa ja seurannassa - maastomenetelmien ja ilmakuvatulkinnan käyttökelpoisuuden arviointi Life Vuoksi -projektissa (Abstract: Use of aquatic macrophytes for asessing and monitoring the ecological status of lakes - evaluation of field survey and aerial photography methods used in the Life Vuoksi Project). Alueelliset ympäristöjulkaisut 312. 96 p.
40. Lillesand TM & RW Kiefer (1994). Remote sensing and image interpretation. 750 p. John Wiley & Sons Inc., New York.
41. Mäkirinta U (1978a). Die Pflantzensosiologishe Gliederung der Wasserwegetation im See Kukkia, Südfinnland. Acta Universitatis Ouluensis A 5. 157 p.
42. Mäkirinta U (1978b). Ein neues ökomorphologisches Lebensformen-System der aquatischen Makrophyten. Phytocoenologia 4, 446-470.
43. Mäkirinta U (1991). A lake vegetation mapping at different levels of classification. Phytocoenosis 3, 169-174.
44. Maristo L (1935). Näsijärven Aitolahden vesikasvillisuus (Referat: Die Wasservegetation der Aitolahti-Bucht im See Näsijärvi). Annales botanici Societatis zoologicae-botanicae Fennicae Vanamo 6: 4, 1-55
45. Maristo L (1941). Die Seetypen Finnlands auf floristischer und vegetationsphysiognomischer Grundlage. Annales botanici Societatis zoologicae-botanicae Fennicae Vanamo 15: 5, 1-312.
46. Marttunen M & S Hellsten (2003). Heavily modified waters in Europe - a case study of Lake Kemijärvi, Finland. The Finnish Environment 630. 60 p.
47. Marttunen M, S Hellsten & A Keto (2001). Sustainable development of lake regulation in Finnish Lakes. Vatten 57, 29-37.
48. Marttunen M, L-L Kiuru & S Hellsten (2000). Pirkanmaan järvisäännöstelyn kehittäminen - vedenkorkeuksien analyysiin perustuva arvio Näsijärven, Pyhäjärven, Vanajaveden ja Iso-Kuloveden säännöstelyjen vaikutuksista (Abstract: Development of the regulated lakes of Pirkanmaa - assessment of the impacts of regulation of Lakes Näsijärvi, Pyhäjärvi, Vanajavesi and Iso-Kulovesi based on water level analysis). Alueelliset ympäristöjulkaisut 179. 54 p.
49. Marttunen M, L-L Kiuru, A Keto, T Miettinen, V Voutilainen, EA Järvinen, S Hellsten & P Rotko (2002). Kallaveden ja Unnukan säännöstelyn kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet (Abstract: The needs and possibilities to improve regulation of Lake Kallavesi and Lake Unnukka). Alueelliset ympäristöjulkaisut 130. 111 p.
50. Meriläinen J & H Toivonen (1979). Lake Keskimmäinen, dynamics of vegetation in a small shallow lake. Annales Botanici Fennici 16, 123-139.
51. Nenonen M (ed) (1987). Kemijärven tila ja kalatalous (Summary: The state and fisheries of Lake Kemijärvi. Final report and proposals for future action). Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja 13. 134 p.
52. Nilsson C (1981). Dynamics of the shore vegetation of a North Swedish hydro-electric reservoir during a 5-year period. Acta Phytogeographica Suecica 69, 1-94.
53. Oravainen R (2002). Vuosiyhteenveto Tampereen seudun yhteistarkkailusta vuodelta 2002. Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys ry, julkaisu 480. 57 p.
54. Pearsall WH (1920). The aquatic vegetation of the English lakes. Journal of Ecology 8, 164-201.
55. Perttula U (1952). Jätevesien vaikutuksesta Valkeakosken lähivesien kasvillisuuteen ja kasvistoon. Archivum Societatis zoologicae-botanicae Fennicae Vanamo 7, 16-113.
56. Perttunen M (1976). Geologic map of Finland, Quaternary deposits 1:100,000, sheet 2114 Toijala. Geological Survey of Finland.
57. Pieczynska E, T Ozimek & JI Rybak (1988). Long-term changes in littoral habitats and communities in Lake Mikolajskie (Poland). Internationale Revue der Gesamten Hydrobiologie 73: 4, 361-378.
58. Pietiläinen O-P & A Räike (1999). Typpi ja fosfori Suomen sisävesien minimiravinteina (Abstract: Nitrogen and phosphorus as algal growth limiting nutrients in Finnish inland waters). Suomen ympäristö 313. 64 p.
59. Quennerstedt N (1958). Effect of water level fluctuation on lake vegetation. Verhandlungen Internationale Vereinigung fuer theoretische und angewandte Limnologie 13, 901-906.
60. Raitala J, H Jantunen & S Hellsten (1984). A Landsat-assisted study of the aquatic areas of the Lake Kemijärvi region, northern Finland. Earth, Moon, and Planets 31, 183-216.
61. Renqvist H (1952). The inlands waters. Fennia 52, 161-201.
62. Riihimäki J & S Hellsten (1997). Konnivesi-Ruotsalaisen säännöstelyn vaikutukset rantavyöhykkeessä. Suomen ympäristö 153. 39 p.
63. Riihimäki J, S Partanen, M Visuri, K Kerätär, T Björnström & P Uotila (2003). Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyjen kehittäminen - Vanajaveden, Näsijärven, Pyhäjärven sekä Kulo-, Rauta- ja Liekoveden kasvillisuustutkimusten yhteenveto. Alueelliset ympäristöjulkaisut 317. 94 p.
64. Rintanen T (1996). Changes in the flora and vegetation of 113 Finnish lakes during 40 years. Annales Botanici Fennici 33, 101-122.
65. Rørslett B (1988). An integrated approach to hydropower impact assessment. I. Environmental features of some Norwegian hydro-electric lakes. Hydrobiologia 164, 39-66.
66. Rørslett B (1989). An integrated approach to hydropower impact assessment. II. Submerged macrophytes in some Norwegian hydro-electric lakes. Hydrobiologia 175, 65-82.
67. Rørslett B (1991). Principal determinants of aquatic macrophyte richness in northern European lakes. Aquatic Botany 39, 173-193.
68. Särkkä J (1979). The zoobenthos of Lake Päijänne and its relations to some environmental factors. Acta Zoologica Fennica 160, 1-46.
69. Sarvala J (1996). Limalevä, valkokatka, raakku ja rapu - miten sisävesien eliöstö on muuttunut. Luonnon Tutkija 5, 29-47.
70. Segal S (1971). Principles on structure, zonation and succession of aquatic macrophytes. Hidrobiologia 12, 89-95.
71. Sjörs H & C Nilsson (1976). Vattenutbyggnadens effekter på levande natur. En Faktaredovisning övervägande från Umeälven. Växtekologiska Studier 8, 1-120.
72. Solantie R (1987). Sade- ja lumiolot. In Alalammi P (ed). Atlas of Finland, Folio 131: Climate, 18-22. National Board of Survey & Geographical Society of Finland, Helsinki.
73. Spence DHN (1982). The zonation of plants in freshwater lakes. Advances in Ecological Research 12, 37-125.
74. Suominen J (1968). Changes in the aquatic macroflora of the polluted lake Rautavesi SW Finland. Annales Botanici Fennici 5, 65-81.
75. Teräsvirta H (1978). Päijänteen alueen vesien käytön kokonaissuunnitelma: Vesihallituksen asettaman työryhmän ehdotus. Vesihallituksen tiedotus 164. 358 p.
76. Tikkanen P, T Niva, T Yrjänä, K Kuusela, S Hellsten, L Kantola & E Alasaarela (1988). Effects of regulation on the ecology of the littoral zone and the feeding of whitefish, Coregonus spp., in lakes in northern Finland. Finnish Fisheries Research 9, 457-465.
77. Toivonen H (1983). Changes in the dominant macrophytes of 54 small Finnish lakes in 30 years. In Proceedings of the International Symposium of Aquatic Macrophytes 18.-23.9.1983, Nijmegen, Netherlands, 220-224.
78. Toivonen H (1984). Makrofyyttien käyttökelpoisuus vesien tilan seurannassa. Luonnon Tutkija 88, 92-95.
79. Toivonen H & S Bäck (1989). Changes in vegetation of a small eutrophicated and lowered lake (southern Finland). Annales Botanici Fennici 26, 27-38.
80. Toivonen H & C Nybom (1989). Aquatic vegetation and its recent succession in the waterfowl wetland Koijärvi, S Finland. Annales Botanici Fennici 26, 1-14.
81. Uotila P (1971). Distribution and ecological features of hydrophytes in the polluted Lake Vanajavesi, S Finland. Annales Botanici Fennici 8, 257-295.
82. Uotila P (1997). Hattulan Lehijärvi- vesikasvijärviemme parhaimmistoa. Lutukka 13, 35-50.
83. Vaarama A (1938). Wasservegetationstudien am Grossee Kallavesi. Annales botanici Societatis zoologicae-botanicae Fennicae Vanamo 13: 1, 1-314.
84. Vaarama A (1961). Lake Finland and its lake types. Archivum Societatis zoologicae-botanicae Fennicae Vanamo 16, 33-49.
85. Vaheri E (1932). Jyväsjärven kasvillisuus. Annales botanici Societatis zoologicae-botanicae Fennicae Vanamo 3: 1, 1-47.
86. Valta-Hulkkonen K, A Kanninen, R Ilvonen & J Leka (2005). Assessment of aerial photography as a method for monitoring aquatic vegetation in lakes of varying trophic status. Boreal Environment Research 10, 57-66.
87. Valta-Hulkkonen K, S Partanen & A Kanninen (2003a). Remote sensing as a tool in the aquatic macrophyte mapping of a eutrophic lake: a comparison between visual interpretation and spectral sorting. In Virrantaus K & H Tveite (ed). ScanGIS'2003: proceedings of the 9th Scandinavian Research Conference on Geographical Information Science, 4.-6.6.2003, Espoo, Finland, 79-90. Helsinki University of Technology, Espoo.
88. Valta-Hulkkonen K, P Pellikka, H Tanskanen, A Ustinov & O Sandman (2003b). Digital false colour aerial photographs for discrimination of aquatic macrophyte species. Aquatic Botany 75: 1, 71-88.
89. Virkkala K (1959). Geologic map of Finland, Quaternary Deposits 1:100,000, sheet 2123 Tampere. Geological Survey of Finland.
90. Virkkala K (1961). Geologic map of Finland, Quaternary Deposits 1:100,000, sheet 2131 Hämeenlinna. Geological Survey of Finland.
91. Vuorenmaa J, S Rekolainen, A Lepistö, K Kenttämies & P Kauppila (2001). Losses of nitrogen and phosphorus from agricultural and forest areas in Finland during the 1980s and 1990s. Environmental Monitoring and Assessment 76: 2, 213-248.
92. Vuoristo H (1998). Water quality classification of Finnish inland waters. European Water Management 1: 6, 35-41.
93. Wallsten M (1974). Flygbildstolkning och beskrivning av Tämnarens vegetation. Svensk Botanisk Tidskrift 68, 431-440.
94. Wallsten M (1981). Changes of lakes in Uppland Central Sweden during 40 years. Symbolae Botanicae Upsaliensis 23: 3, 1-84.
95. Wallsten M & P-O Forsgren (1989). The effects of increased water level on aquatic macrophytes. Journal of Aquatic Plant Management 27, 32-37.
96. Weisner SEB (1991). Within-lake patterns in depth penetration of emergent vegetation. Freshwater Biology 26, 133-142.