From race hygiene to sterilization: The eugenics movement in Finland

Eugenics and the Welfare State: Norway, Sweden, Denmark, and Finland

Volumn , Issue , 2005, Pages 195-258

  Hietala, Marjana ^a  

^a NONE

Author keywords

[No Author keywords available]

Indexed keywords

EID: 85028418035     PISSN: None     EISSN: None     Source Type: Book    
DOI: None     Document Type: Chapter

References (217)

1. J. Paasivirta, Finland and Europe: The Early Years of Independence 1917-1939 (Helsinki: Finnish Historical Association, 1988), 14-15.
2. J. Paasivirta, Finland and Europe: The Early Years of Independence 1917-1939 (Helsinki: Finnish Historical Association, 1988), 242-43, 322. On prohibition
3. J. Kallenautio, “Kieltolaki ja sen kumoaminen puoluepoliittisena ongelmana," Alkoholitutkimussäätion ]ulkaisuja, no. 31 (1979).
4. Paasivirta, Finland and Europe, 324-25, 333.
5. K. Pearson, “On the Relationship of Intelligence on Size and Shape of Head and to Other Physical and Mental Characters," Biometrika (1906): 105-46;
6. S. Wiseman, ed., Intelligence and Ability: Selected Readings (Harmondsworth: Penguin Books, 1967), 1-13;
7. D. A. MacKenzie, Statistics in Britain 1865-1930: The Social Construction of Scientific Knowledge (Edinburgh:Edinburgh University Press, 1981). About attitudes of the middle class
8. M. Freeden, “Eugenics and Progressive Thought: A Study in Ideological Affinity," The Historical ]ournaI22, no. 3 (1979): 645-71.
9. G. E. Markowitz and D. Rosner, “Doctors in Crisis: Medical Education and Medical Reform during the Progressive Era 1895-1915," in Health Care in America: Essays in Social History, ed. S. Reverby and D. Rosner (Philadelphia: Temple University Press, 1979);
10. Ronald L. Numbers, “The Fall and Rise of the American Medical Profession," in Sickness and Health in America: Readings in the History of Medicine and Public Health, ed. J. W. Leavitt and R. L. Numbers (Madison: University of Wisconsin Press, 1985).
11. M. Hietala, Services and Urbanization at the Turn of the Century: The Diffusion of Innovations, Studia Historica 23 (Helsinki: Finnish Historical Society, 1987);
12. H. Saarinen, “Studien und Bildungsreisen von Finnen nach Berlin 1809-1914," in Miscellanea, Studia 33, ed. A. Tammisto, K. Mustakallio and H. Saarinen (Helsinki: Finnish Historical Society, 1989), 203-48.
13. A. Kemiläinen, “Mongoleista eurooppalaisiksi 1900-luvun rotuteorioissa," in Mongoleja vai Germaaneja? Rotuteorioiden suomalaiset, Historiallinen Arkisto 86, ed. A. Kemiläinen, M. Hietala, and P. Suvanto (Helsinki: Finnish Historical Society, 1985), 295-389.
14. H. Federley, Antropologi och demografi: Den svenska folkstammen i Finland (Helsingfors: N ordiska Förlags AB, 1940).
15. V. Tallgren, “Rotuopesita roduntutkimukseen Suomen 'älymystön’ aikakauslehdistössä (Arvi Grotenfeltin, Tor Karstenin ja Kaarlo Hildenin käsityksiä)," in Mongoleja vai Germaaneja? Rotuteorioiden suomalaiset, Historiallinen Arkisto 86, ed. A. Kemiläinen, M. Hietala, and P. Suvanto (Helsinki: Finnish Historical Society, 1985), 351-405.
16. P. Kalevi Hämäläinen, “Suomenruotsalaisten rotukäsityksiä vallankumouksen ja kansalaissodan aikoina," in Mongoleja vai Germaaneja? Rotuteorioiden suomalaiset, Historiallinen Arkisto 86, ed. A. Kemiläinen, M. Hietala, and P. Suvanto (Helsinki: Finnish Historical Society, 1985), 407-20.
17. T. Aro, “Suomalaisten rotu saksalaisissa ja pohjoismaalaisissa tietosanakirjoissa," in Mongoleja vai Germaaneja? Rotuteorioiden suomalaiset, Historiallinen Arkisto 86, ed. A. Kemiläinen, M. Hietala, and P. Suvanto (Helsinki: Finnish Historical Society, 1985), 195-247.
18. M. Hietala, “Suomalaisen naistyypin etsiminen," in Mongoleja vai Germaaneja? Rotuteorioiden suomalaiset, Historiallinen Arkisto 86, ed. A. Kemiläinen, M. Hietala, and P. Suvanto (Helsinki: Finnish Historical Society, 1985), 431-46.
19. Paasivirta, Finland and Europe, 342-52.
20. O. Okkonen, Väinö Aaltonen 1915-1925: Tutkielma (Helsinki: Otava, 1925), 51.
21. T. Mäkinen, “Yhdysvaltojen ja Suomen välisten tieteellisten kontaktien kehitys 1917-1970," unpublished master’s thesis, Department of History, University of Turku, 1980, 32;
22. P. Weindling, Health, Race and German Politics: Between National Unification and Nazism, 1870-1945 (Cambridge: Cambridge University Press, 1989), 2-4, 15-25.
23. Lääkintöhallitus, Matkakertomukset 1896-1925, The National Archives of Finland [National Board of Health, Travel Reports, 1896-1925];
24. M. Hietala, “Berlin und andere Grossstädte als Vorbild für die Selbstverwaltungen von Helsinki und Stockholm urn die Jahrhundertwende," in Blicke auf die deutsche Metropole, ed. G. Brunn and J. Reulecke (Essen: Reimar Hobbing, 1989),201-24.
25. See M. Hietala, “The Diffusion of Innovations: Some Examples of Finnish Civil Servants’ Professional Tours in Europe," Scandinavian Journal of History 8, no. 1 (1983): 23-36;
26. M. Hietala, “Innovaatioiden ja kansainvalistymisen vuosikymmenet," in Tietoa, taitoa, asiantuntemusta: Helsinki eurooppalaisessa kehityksessä 1875-1917, vol. I, Historiallinen Arkisto 99: lIHelsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia 1992:5: I (Helsinki: Finnish Historical Society/Helsingin kaupungin tietokeskus, 1992).
27. K. Relander, “Kertomus hygieniseltä opintomatkalta Eurooppaan 1894-1895,"
28. Lääkintöhallitus, Matkakertomukset 1894-1895, The National Archives of Finland [National Board of Health, Travel Reports, 1894-1895].
29. Paasivirta, Finland and Europe, 335-41.
30. J. Hagelstam, Minnestal över Ossian Schauman vid Samfundets årsmöte den 30 mars 1922 (Helsingfors: Skrifter utgivna af Samfundet Folkhälsan i Svenska Finland, 1922), 8-13;
31. H. Federley, Antropologi och demografi: Den svenska folkstammen (Helsingfors: Nordiska Förlags AB, 1940).
32. Weindling, Health, Race and German Politics, 150.
33. In 1932 the U.S. Executive Committee of the Eugenics Research Association nominated Federley to represent Finland on an Advisory Board of the Eugenical News. In 1920 Federley was invited as a representative member of Finland in the International Federation of Eugenic Organizations.
34. Alfred Ploetz to Harry Federley, 31 August 1928, and Harry H. Laughlin to Harry Federley, 16 January 1934 and 23 May 1934, Papers of Harry Federley, Helsinki University Library;
35. Weindling, Health, Race and German Politics, 150.
36. P. Portin and A. Saura, The Impact of Mendel’s Work on the Development of Genetics in Finland, Folia Mendeliana 20, Supplementum ad Acta Musei Moravie Scientiae Naturales LXX (Brno: Moravske Musei Moravie, 1985), 41-45.
37. R. Ehrström, "Äsr rasdifferensen afbetydelse för frekvensen af de funktionella neuroserna i landet," in Finska Läkaresällskapets Handlingar (Helsingfors: Finska Läkaresällskapet, 1908), 527-37.
38. G. von Wendt, Våra plikter mot kommande slaktled. Några grunddrag ur den allmänna rashygien (Borgå: Söderström & CO Förlagsaktiebolag, 1912).
39. G. von Wendt, Tehtävämme tulevia sukupolvia kohtaan: Eräitä yleisen rotuhygienian peruspiirteitä, Ajankysymyksiä 2 (Porvoo: Werner Söderström OY, 1912).
40. A. Palmberg, “Nativitetens och barndödlighetens speciala och nationella betydelse," in Ekonomiska Samfundet i Finland: Föredrag och Förhandlingar, vol. 7 (Helsingfors: Ekonomiska samfundet, 1912).
41. Palmberg’s book on public health, Allmän hälsovårdslåra (Borgå: Werner Söderström OY, 1889), was translated into English, Spanish, and French.
42. “Rashygienen: Socialpoliticens vapenbröder," Nya Pressen, 18 January 1913.
43. “Rashygienen en samhallsplikt," Hufvudstadsbladet, 11 January 1913.
44. A. Björkman, “Förekomsten av sinnesslöhet i Finland och några därav föranledde reflexioner," in Sjätte nordiska mötet for abnormsaken i Helsingfors 24-27, juli 1912 (Helsingfors: Helsingin Uusi kirjapaino-osakeyntiö, 1915),308-30;
45. paper presented by Dr. 1. Kalpa, medical superintendent of Pitkäniemi hospital, at a conference of Finnish welfare workers in Vaasa on 27 July 1934, Huoltaja, no. 16 (1934): 325-31.
46. Lääkintöhallitus, Matkakertomukset, 1896-1925, The National Archives of Finland [National Board of Health, Travel Reports].
47. “Från våra läkareföreningar i landsorten: Utdrag ur Abo Lakareforenings protokoll den 25 Oktober 1913," Finska Läkaresällskapets handlingar 56, (Helsingfors:Finska Liikaresallskapet, 1913).
48. “Från våra läkareföreningar i landsorten: Utdrag ur Abo Liikareforenings protokoll den 7 December 1913," Finska Läkaresällskapets handlingar 56 (Helsingfors:Finska Liikaresiillskapet, 1913).
49. A. Wallgren, “Finska Läkaresällskapets allmanna mote i Abo den 19 och 20 September 1913," Finska Läkaresällskapets handlingar 57 (Helsingfors: Finska Lakaresallskapet, 1913).
50. K. Väänänen, Periytyminen ja ihmissuvun jalostaminen (Helsinki: Otava, 1916), 137.
51. See, for example, D. Paul, “Eugenics and the Left," Journal of the History of Ideas (1984): 567-90.
52. Väänänen, Periytyminen ja ihmissuvun jalostaminen, 140-47.
53. Väänänen, Periytyminen ja ihmissuvun jalostaminen, 140-47, 150.
54. H. Federley, “Rashygien: Föredrag hället vid Nordiskt förbundet för kvinnogymnastik kongress i Ekenas den 25 Juli 1924," F.F.F. Svenskt förbund för fysisk fostran for Finlands kvinnor (1924): 139-53;
55. A. Halila, Suomen naisvoimistelu ja urheiluseurat vuoteen 1915: Suomenkielisten miesvoimistelu-ja urheiluseurojen synnystä, perustajien yhteiskunnallisesta koostumuksesta ja emaseuroista, Historiallisia tutkimuksia 53 (Helsinki: Finnish Historical Society, 1959), 12-20.
56. L. Leidenius, “Vähän rotuhygieniasta," Valkonauha: Suo men naisten kristillinen siveellisyys- ja raittiuslehti, no. 1 (1916).
57. H. Federley, “Det sjunkande födelsetalet: Ett varningstecken," Församlingsbladet, no.7 (1924).
58. O. Schauman, Eugenic Work in Swedish Finland: The Swedish Nation in World and Picture (Stockholm: Hasse W. Tullberg Co., 1921), 3.
59. H. Federley, Antropologi och demografi: Den svenska folkstammen (Helsingfors:Nordiska Förlags AB, 1940).
60. J. Hagelstam, Minnestal över Ossian Schauman vid Samfundets årsmöte den 30 mars 1922 (Helsingfors: Skrifter utgivna af Samfundet Folkhälsan i Svenska Finland, 1922).
61. H. Federley, Berättelse över Samfundets verksamhet under år 1921-1922 [Helsingfors: Skrifter utgivna af Samfundet Folkhälsan i Svenska Finland, 1922].
62. H. Federley, “Rassenhygienische Propaganda-arbeit unter der schwedischen Bevölkerung Finlands," Archiv für Rassen- und Gesellschaftsbiologie 24 (1930): 326-33;
63. H. Federley, Folkhälsan i Svenska Finland: ärftlighetens betydelse för folkhälsan (Helsingfors: Svenska Litteratursällskapet i Finland, 1920), 9-30;
64. “Program för Samfundets Folkhälsan i Svenska Finland teoretiska kompletteringskurser 1927” [program for a training course], The Institute of Genetics, Papers of Harry Federley, Helsinki University
65. G. Wellin, Folkhälsan i Svenska Finland: am barnens vård (Helsingfors: Svenska Litteratursällskapet i Finland, 1920), 31-47;
66. “Våra svenska hälsosystrar," Svenska Pressen, 10 January 1931.
67. H. Federley, “Samfundet Folkhälsan 1921-1931," in Samfundet Folkhälsan i Finland: Beriittelse avgiven av Samfundets sekreterare Federlay (Helsingfors:Samfundet Folkhälsan, 1932), 10-19.
68. H. Federley, “Beöningar för berömlig modersgärning," Barn och Ungdom. Nordisk socialpedagogisk tidskrift (1926): 1-7.
69. H. Federley, “Rassenhygienische Propaganda-arbeit unter der schwedischen Bevölkerung Finlands," Archiv für Rassen- und Gesellschaftsbiologie 24 (1930): 326-33.
70. H. Federley, “Ans och vård åt de friska barn," in Barnens by (Helsingfors: A.B.F. Tilgmanns tryckeri, 1926), 8-10;
71. H. Federley, Samfundets moderspremiering och dess syfte (Helsingfors: Samfundet folkhälsan i Svenska Finland, 1946), 127-35.
72. H. Federley, “Belöningar for berömlig modersgärning," Barn och Ungdom. Nordisk socialpedagogisk tidskrift (1926): 1-7.
73. H. Federley, “Ans och vård åt de friska barn," in Barnens by (Helsingfors: A.B.F. Tilgmanns tryckeri, 1926), 8-10.
74. M. Klinge, Vihan veljistii valtiososialismiin: Yhteiskunnallisia ja kansalllisia näkemyksiä 1910- ja 1920-1uvuilla (Porvoo: Werner Söderström OY, 1972), 45-56.
75. H. Federley, “Det sjunkande födelsetalet ett varningstecken," Församlingsbladet, no. 7-8 (1924).
76. L. Ringbom, “Rashygieniska syften och mål," Åbo underrättelser, 20 February 1923.
77. H. Federley, “Folkhälsan och rashygien," Nylänningen (1933): 15-16.
78. “Harry Federley 70 år,” Hufvudstadsbladet, 22 March 1949
79. “Professor Federleys död,” Hufvudstadsbladet, 14 November 1957
80. interview with Professor Esko Suomalainen, 6 June 1987.
81. H. Federley, “I sterilisationsfrågan," Tidskrift utgifven av Stiftelsen for psykisk hiilsa 7, no. 1-2 (1934).
82. H. Federley, “Degenerationsfaran och dess avvarjande genom sterilisation," Finlands Roda Kors (1927): 6-21;
83. H. Federley, “Sterilisering i rashygieniskt syfte," Medicinska Foreningens Tidskrift, no. 9 (1929): 223-37;
84. H. Federley, "Ärftlighetslara och rashygien," in Hälsa och sjukdom (Helsingfors: Söderström & Co Förlagsaktiebolag, 1930), 239-310;
85. H. Federley, “I sterilisationsfrägan," Tidskrift utgiven av Stiftelsen för psykisk hälsa 7, no. 1-2 (1934): 1-16;
86. H. Federley, “Sterilisaatiokysymys ja sen kehitys Suomessa," Suomen Punainen risti, no. 3 (1935): 55-60;
87. H. Federley, “Rashygieniska synpunkter på oss vår framtid," Finlands Röda kors, no. 4 (1935): 1-6;
88. H. Federley, “Ras, rasbiologi och raspolitik," Nya Argus, no. 17 (1935): 223-27.
89. Fritz Lenz to Harry Federley, 19 December 1917, Papers of Harry Federley, Helsinki University Library.
90. Fritz Lenz to Harry Federley, 30 December 1929, Papers of Harry Federley, Helsinki University Library.
91. Fritz Lenz to Harry Federley, 3 March 1924, Papers of Harry Federley, Helsinki University Library.
92. “Tvillingsforskning: Arv och miljö, Prof. Federleys rasbiologiska föreläsningar,” Upsala Nya Tidning, 25 October 1934
93. “Arvsanlagen och kriminaliteten: Nya resultat av tvillingsforskning, Professor Federleys föreläsningar om tvillingsforskning," Nya Dagligt Allehanda, 25 October 1934.
94. Cf. H. Federley, “Brottsligheten som biologisk företeelse. Föredrag hållet den 7, januari 1934 under den bekämpande avbrottsligheten anordnande föredragsveckan i Helsingfors," Psykisk Hygien, no.1-2 (1935): 21-30.
95. E. Suomalainen, Kromosomitutkimuksen ja klassillisen perinnöllisyystieteen aika 1923-1949 (Helsinki: Institutum Geneticum, Universitas Helsingiensis, 1983), 14-23.
96. Interview with Professor Esko Suomalainen, Helsinki, 6 June 1987.
97. “Harry Federley ordförande i Samfundet folkhälsan i Svenska Finland,” Svenska Pressen, 7 October 1940
98. “Folkhälsan får institutet for ärftlighetsforskning,” Hufvudstadsbladet, 2 April 1942
99. “Svenskt institut for ärftlighetsforskning," Svenska Pressen, 1 April 1942.
100. J. Tegengren, “Finland: En hälsning till20-årige," Allsvensk Samling, 6 June 1921.
101. L. Ringbom, “Rashygieniska syften och mål," Åbo underrättelser, 20 February 1923.
102. H. Andersson, “Ett svenskt statsinstitut för rasbiologi: Dess tillkomsthistoria," Finska Läkaresällskapets Handlingar 62-63 (Helsingfors: Finska Läkaresällskapet, 1921).
103. “Rotuhygieniasta," Helsingin Sanomat, 31 July 1921.
104. Tiitus [pseud.], “Mieltakiinnittava ajatusten’lraihto ‘ruotsalaisesta rotupuhtauoesta’ eli mita yksi riikinruotsalainen laakemies voi itsestansa ja muista ajatella," Helsingin Sanomat, 7 October 1922;
105. B. Gripenberg, Drommen om folkviljan (Helsingfors: Holger Schildts forlag, 1918).
106. E. Book, “Kysymys naisten yotyon kieltamisesta teollisuudessa: ‘Ennemmin tai myohemmin on ryhdyttava tahan rotuhygieniseen toimenpiteeseen,'" Helsingin Sanomat, 7 March 1929.
107. V. Annala, “Virkamiehistbn nykyinen palkkaus ja rodun huonontuminen," Helsingin Sanomat, 7 September 1928.
108. A. von Bonsdorff, Om vården av andesvaga barn i Finland, Meddelanden utgivna av socialministeriet i Finland 21 (Helsingfors: Valtioneuvoston kirjapaino, 1925).
109. H. Federley, “Rodun terveytta parantavat yhteiskunnalliset uudistukset," Sosiaalinen Aikakauskirja, no. 5 (1924): 375-91;
110. H. Federley, “I sterilisationsfnlgan," Tidskrift utgiven av Stiftelsen for psykisk hiilsa 7, no. 1-2 (1933-34): 1-16.
111. Committee for Legalising Eugenic Sterilisation. Other Countries 1929-1932, Papers of the Eugenics Society, London University College, Eug/D 208;
112. Aatos Lehtonen had visited hospitals for mentally ill in Germany during three months in 1913. Later he visited the mental hospitals in Stettin, Dresden, Colditz, Leipzig, Nermsdorf, Miinchen, Berlin, and Stralsund (Lääkintöhallitus, Matkakertomukset 1896-1925, National Archives of Finland).
113. Väinö Makela followed keenly discussions on laws of sterilization in various countries. In 1907, 1911, 1924-25, 1929, and 1930-32 he made professional study tours to Germany, in 1929 to Sweden, in 1930 to Austria and in 1938 to Norway. He did research on schizophrenia in the 1930s and published a book on the subject, Die Psychopatologien der Schitzophrenie, in 1936.
114. Komiteanmietintö [Committee Report], no. 5 (Helsinki, 1929).
115. The majority of cases (5, 820) were reported in California (Komiteanmietintö [Committee Report], no. 5, 17).
116. Komiteanmietintö [Committee Report], no. 5.
117. A. J. Palmen, “Kysymys vajaakelpoisten sterilisoimisesta maassamme," Sosiaalinen Aikakauskirja, no. 11 (1933).
118. A. J. Palmen, “Komiteanmietintö vajaakelpoisten sterilisoimisesta," Duodecim, no. 11 (1929): 957-63.
119. The Parliamentary Publications of Finland [henceforth P.P.], Vuoden 1934 valtiopaivat, Hallituksen esitys Eduskunnalle sterilisaatiolaiksi, no. 112, 14 [Gövernment bill on sterilization].
120. “Lakimääräistä sterilisoimista ei puolleta,” Uusi Suomi, 5 May 1929
121. “Tylsamielisten, mielisairaiden ja käätumatautisten sterilointi ehdotetaan saadettavaksi vapaaehtoiseksi,” Uusi Suomi, 7 May 1929
122. “Lakimaaraista sterilisaatiota ei puolleta,” Ilkka, 6 May 1929
123. quot;Sterilisoimista koskeva lakiehdotus valmis: Komitea ei puolla lakimääräistä sterilisointia, Steriloimisluvan antaa lakimääräistä," Helsingin Sanomat, 7 May 1929;
124. “Lain määräämää sterilisointia ei puolleta:Vaadittava itse henkilon tai hanen holhoojansa ehdotus,” Sosialisti, 6 May 1920
125. Maskuliini [pseudon.], “Rikosko äitiyttä vastaan? Ajattelemisen aihetta tyolaisnaisille," Työläis- ja talonpoikaisnaisten lehti, no. 4-5 (1929).
126. E. Böök, “Heikkomielisten hoito," Huoltaja, no. 14 (1929): 233-38.
127. E. J. Horelli, “Sterilisoimiskysymyksestä I," Vankeinhoito, no. 10 (1929): 166-67.
128. E. J. Horelli, “Sterilisoimiskysymyksestä II," Vankeinhoito (1929): 12-13.
129. A. J. Palmen, “Komiteanmietintii vajaakelpoisten sterilisoimisesta," Duodecim, no. 11 (1929): 957-63.
130. “Tiedonantoja ulkomailta: Sterilisoimiskysymys," Sosiaalinen Aikakauskirja, no. 4 (1929): 200-2.
131. W. L. Telkkä, “Tanskan steriloimislaki," Vankeinhoito, no. 11 (1929): 190-91.
132. “Sterilisointikysymys Ruotsissa” (Extract from the Swedish Sociala Meddelanden)," Sosiaalinen Aikakauskirja, no. 10 (1929): 535-36.
133. E. Ehrnrooth, “Perinnöllisyydestä ja sen vaikutuksesta erinaisten mielisairauksien syntyyn," Sielunterveysseuran aikakauslehti, no. 1 (1929): 1-11;
134. “Sterilisoimiskysymys Pohjoismaissa: Erittäinkin Norjan oloja silmällä pitäen," paper ofHenr. Ouren presented at the social philanthropic conference in Helsinki 4-6 July 1930, Huoltaja, no. 2 (1931): 23-29, no. 3 (1931): 44-47.
135. Pro memoria from the Board of the Association for Mental Health, 11 April 1928;
136. Promemoria from the head of Perttula Reformatory to the Ministry of Social Affairs, 11 April 1928;
137. Promemoria from the Association of Schools for Retarded in Finland to the Council of the Finnish Gövernment, 30 November 1929;
138. petition from the Mannerheim League for the Welfare of Children to the Finnish Gövernment, 10 December 1929;
139. letter from the Ministry of Social Affairs to the Ministry of Education, 9 May 1930, published as a supplement to Komiteanmietintö, no. 5 (1929).
140. Einar Böök, “Onko vajaamielisten hoidon järjestämistsä koskevan kysymyksen selvittely tarpeellinen," Huoltaja, no. 23 (1932):410-14.
141. Advertisement for subscription, Sielunterveysseuran aikakauslehti, no. 1-2 (1933):2.
142. R. Hedman, “Yhteiskunta ja vajaaalyiset," Sielunterveysseuran aikakauslehti, no. 31 (1931): 9-21.
143. “Vajaaälyisyys sosiaalisena kysymyksenä: Katsauksia," Huoltaja, no. 10 (1931): 192-95.
144. S. E. Donner, “Lausunto sterilisoimiskysymyksestä," Sielunterveysseuran aikakauslehti, no. 2 (1931): 9-21.
145. I. Kalpa, “Mielisairauksien ja sielullisten häiriötilojen periytymisesta ja periytyviin mielisairauksiin kohdistuvista ehkaisytoimenpiteista," Sielunterveysseuran aikakauslehti, no. 1-2 (1932).
146. R. Hedman, “Sielunterveys ja kansanterveys," Sielunterveysseuran aikakauslehti, no. 1-2 (1932): 20-26.
147. “Psykiatrisen perinnollisyysbiologian saavutusten merkitys käytännölliselle eugeniikalle," paper of Professor Riidin presented at the Congress of Mental Hygiene in Bonn 21 May 1932, Sielunterveysseuran aikakauslehti, no. 3 (1932): 3-14.
148. “Avioliittoneuvonta ja sukupuolihygienia," Sielunterveysseuran aikakauslehti, no. 4 (1932): 3-11.
149. “Tietopuolinen oppijakso mielisairaanhoidossa," paper of Professor Ietscher presented at the Congress of Mental Hygiene in Bonn 21 May 1932, Sielunterveysseuran aikakauslehti, no. 1-2 (1933).
150. A. J. Palmén, “Rodun huonontuminen vaatii toimenpiteitä. Kysymys vajaakelpoisten sterilisoimisesta," Terveydenhoitolehti, no. 2 (1934): 28-30.
151. “Sterilisoimislain tarpeellisuus," Huoltaja, no. 6 (1933): 121-22.
152. “Sterilisoimiskysymys meilla ja muualla: Saksan uusi sterilisaatiolaki,” Report of the German Sterilization Law, Huoltaja, no. 1 (1934): 18-19
153. “Ehdotus sterilisoimislaiksi Ruotsissa,” (Proposal for a Sterilization Law in Sweden,) Huoltaja, no. 9 (1934): 196
154. “Ruotsin mielisairaiden sterilisoimista koskeva laki," Sosiaalinen aikakauskirja, no. 11 (1934): 700-1.
155. H. Federley, “Brottsligheten som biologisk företeelse: A paper read during the Crime Prevention Week in Helsinki, 13 July 1934," Psykisk Hygien, no. 1-2 (1935): 21-30.
156. The papers by Ley and Kinberg were published in Sielun terveys, no. 4 (1935).
157. H. Federley, “Sterilisoimiskysymyksesta," Sielun terveys, no. 1-2 (1935): 10-17.
158. B. Honkasalo, “Sterilisoinnista," Sielunterveysseuran aikakauslehti, no. 1-2 (1934): 5-33.
159. P. Mustala, “Mita rikollisuuden vastustamisessa olisi otettava huomioon," Sielunterveysseuran aikakauslehti, no. 1-2 (1934): 34-38.
160. Ill. K. Neuman-Rahn, “Rengas rikollisuuden ehkaisytyossa," Sielun terveys, no. 1-2 (1935): 23-29.
161. V. Makela, “Mitä voimme tehdä tulevien sukupolvien henkisen terveyden kohottamiseksi," Sielun terveys, no. 1 (1936): 11-13.
162. V. Mäkelä, “Die Sterilisations- und Kastrationsgesetzgebung Finnlands," Archiv für Rassen- und Gesellschaftsbiologie 31 (1937): 420-50.
163. “Pakollinen sterilisaatio: Vaarallinen lakiehdotus,” Tulenkantajat, 6 October 1934
164. “Kaksi tunnettua laakiiria sterilisaatiolainsaadannosta," Tulenkantajat, 30 October 1934.
165. “Merkintöjä," Soihtu, no. 3 (1935): 45.
166. K. Pohjola, “Sterilisoimislaki," Suo men nainen, no. 1 (1935).
167. “Alaikaisten ja nuorten henki16iden suojeleminen sukupuolisilta väkivallanteoilta," Huoltaja, no. 8 (1933): 151-53. ll8.
168. “Lasten ja nuorten suojeleminen siveellisyysrikoksilta: Eduskunta hyväksynyt toivomusaloitteen," Ajan Suunta, 17 February 1934.
169. “Ihmisrodunjalostaminen," Töveritar, no. 3 (1934): 28.
170. K. W. O. “Eduskunnan tyokaudelta," Naisten aani, no. 10 (1935): 10-11.
171. R. Jalas, “Mielisairaus ja koyhyys," Huoltaja, no. 8 (1931): 137-40.
172. R. Jalas, “Syntyvaisyyden säännostelystä," Huoltaja, no. 22 (1935): 469-76.
173. R. Jalas, “Muutama sana steriloimisesta ja sterilisoimislaista," Kotiliesi, no. 7 (1935): 270-71.
174. Köyhäinhoitotilasto 1932, Suomen Virallinen Tilasto 21 (Helsinki: Central Statistical Office of Finland, 1935), 15 [The Official Statistics of Finland].
175. P.P., Vuoden 1934 valtiopaivat, Hallituksen esitys Eduskunnalle sterilisaatiolaiksi, no. 112 [Gövernment bill on sterilization].
176. P.P., Vuoden 1934 valtiopäivät, Talousvaliokunnan mietintö, no. 11 [Report of the Economy Committee of the Parliament].
177. A member of the Finnish Parliament, Oskari Reinikainen, criticized the bill on the sterilization act because the proposal was born of the draft of one private specialist (P.P., Speech of Reinikainen in the session of the Parliament, 11 December 1934).
178. P.P., Speech of the minister of the interior, Yrjö Puhakka, in the session of the Parliament, 11 December 1934 and Speech of Bruno Sundstrom in the session of the Parliament, 11 December 1934.
179. P.P., Speeches of Karl Wiik and Bruno Sundstrom in the session of the Parliament, 11 December 1934.
180. P.P., Speeches of Bruno Sarlin, Karl Wiik, Eero Rydman, Oskari Reinikainen in the session ofthe Parliament, 22 February 1935.
181. P.P., Speeches of Reinhold Swentorzetski, Vilho Kivioja, Mikko Ampuja, in the sessions of the Parliament, 11 December 1934, 22 February 1935, and 5 March 1935.
182. Fritz Lenz to Harry Federley, 7 December 1935, Papers of Harry Federley, Helsinki University Library.
183. H. Federley, “Prof. Lassilas angrepp pa steriliseringslagen” The Institute of Genetics, Papers of Harry Federley, Helsinki University; The Sterilization Act of 13 June 1935
184. H. Ryömä, “Sterilisoimislaki," Huoltaja, no. 10 (1935): 201-5;
185. A. J. Palmén, “Suomen sterilisoimislaki," Sosiaalinen aikakauskirja, no. 7 (1935): 431-33.
186. “Sterilisoimislaki," Suomen Poliisilehti, no. 15 (1935): 339.
187. The Sterilization Act of 13 June 1935.
188. “Sterilisoimislaki vahvistettu: Lääkintöhallitus käsittelee säädetyssä järjestyksessä kaikki sterilisoimistapaukset,” Suo men Sosialidemokraatti, 14 June 1935
189. “Sterilisoimislaki vahvistettu,” Helsingin Sanomat, 14 June 1935
190. “Sterilisoimislaki:Tasavallan presidentti vahvisti sen eilen," Ilkka, 14 June 1935.
191. Sterilisoimislain täytäntöönpanomääräysten muuttamista ja täydentämistä varten asetetun komitean mietintö, no. 16 (Helsinki, 1944) [Committee Report, Proposal on Castration Act].
192. C. A. Borgström, Tillämpningen av lagen om sterilisering i Finland 13.6.1935-30.6.1955 kastreringarna obeaktade, Bidrag till kännedom av Finlands Natur och Folk 103 (Helsingfors: Finska Vetenskapssocieteten, 1958).
193. Fritz Lenz to Harry Federley, 24 May 1939, Papers of Harry Federley, Helsinki University Library.
194. Borgström, Tillampningen av lagen om sterilisering i Finland 13.6.1935-30.6.1955 kastreringarna obeaktade, 59-57. Bidrag till Kännedom av Finlands Natur och Folk 103 (Helsingfors: Finska Vetenskapssocieteten, 1958).
195. Borgstrom, Tillampningen av lagen om sterilisering i Finland 13.6.1935-30.6.1955 kastreringarna obeaktade, 86.
196. Borgstrom, Tillampningen av lagen om sterilisering i Finland 13.6.1935-30.6.1955 kastreringarna obeaktade, 188.
197. G. Bock, “Racism and Sexism in Nazi Germany," in When Biology Became Destiny:Women in Weimar and Nazi Germany, ed. R. Bridenthal, A. Grossmann and M. A. Kaplan (New York: Monthly Review Press, 1984), 271-96.
198. P. D. Chapman, “Schools as Sorters," in Applied Psychology and the Intelligence Testing Movement, 1890-1930, ed. L. M. Terman (New York: New York University Press, 1988), 30-31.
199. A. Myrdal and G. Myrdal, Kris i befolkningsfragan (Stockholm: Albert Bonniers forlag, 1934).
200. A. Kälvemark, More Children of Better Quality? Aspects on Swedish Population Policy in the 1930‘s, Studia Historica Upsaliensia 115 (Uppsala:Almqvist & Wiksell International, 1980);
201. R. Lento, Väestöpoliittisen ajatustavan synty ja tähänastinen kehitys Suomessa Väestöpolitiikkamme taustaa ja tehtäviä:Väestöliiton vuosikirja I (Porvoo: Werner Söderström OY, 1946), 41-63.
202. A. Nieminen, Väestökysymys entisinii aikoina ja nykyään (Porvoo: Werner Söderström OY, 1941), 35-66.
203. Väestöliitto 1941;
204. Ohjelma, Saannot, “The Population and Family Welfare Federation Program Rules," Viiestiiliiton julkaisuja, no. 1 (Helsinki: Vaestiiliitto, 1942).
205. L. Pihkala, “Kulttuurin mittapuu," Jyväskylä maakunta-arkisto, Papers of Lauri Pihkala, Jyväskylä Provincial Archives.
206. R. Lahti, “Vuoden 1970 abortti-, sterilisaatio- ja kastraatiolainsäädantö," in Festskrijt utgiven i anledning av Juristklubben Codex’ 30-års jubileum (Helsinki:Juristklubben Codex, 1970), 88-96.
207. P. P., Hallituksen esitys kastroimislaiksi ja sterilisaatiolaiksi HE 59/1948 [Gövernment bill on castration and sterilization].
208. Sterilisaatio-, kastraatio- ja aborttilaki (1950) [Act on sterilization, castration and abortion].
209. Lahti, “Vuoden 1970 abortti-, sterilisaatio- ja kastraatiolainsäädantö," 88-91.
210. P.P., Hallituksen esitys kastraatiolaiksi H 58/1948 [Gövernment bill on castration].
211. B. A. Salmiala, “Onko pakkokastratio oikeus- ja kulttuurivaltiossa hyvaksyttava reaktiomuoto rikoksen seurauksena?" Defensor Legis, no. 2-4 (1951).
212. R. Lahti, “Vuoden 1970 abortti-, sterilisaatio- ja kastraatiolainsaadantii," 96-97.
213. R. Lahti, “Vuoden 1970 abortti-, sterilisaatio- ja kastraatiolainsaadantii,", 69-73.
214. P.P., Hallituksen esitys sterilisaatiolaiksi 105/1969 [Gövernment bill on sterilization];
215. Hallituksen esitys kastraatiolaiksi 106/1969 [Gövernment bill on castration].
216. P.P., Laki raskauden keskeyttämiseksi 104/1969 [Gövernment bill on abortion].
217. P. Weindling, Health, Race and German Politics, 215-30.