A dense and sickly mist from thousands of Bog Fires: An attempt to compare the energy consumption in slash-and-burn cultivation and burning cultivation of peatlands in Finland in 1820-1920

Environment and History

Volumn 11, Issue 4, 2005, Pages 431-446

  Kunnas, Jan ^a  

^a EUROPEAN UNIVERSITY INSTITUTE   (Italy)

Author keywords

Burning cultivation; Carbon dioxide; Europe; Finland; Peatlands; Slash and burn

Indexed keywords

BURNING; CARBON DIOXIDE; CLEARANCE RATE; ENVIRONMENTAL HISTORY; PEATLAND; SHIFTING CULTIVATION;

EURASIA; EUROPE; FINLAND; NORTHERN EUROPE; SCANDINAVIA;

EID: 27844472843     PISSN: 09673407     EISSN: None     Source Type: Journal    
DOI: 10.3197/096734005774462745     Document Type: Article

References (86)

1. Nils-Arvid Bringéus, Brännodling - En historisk-etnologisk undersökning (Lund: CWK Gleerup, 1963), 13 [with an English summary].
2. Stephen J. Pyne, Vestal Fire - An Environmental History, Told through Fire, of Europe and Europe's Encounter with the World (Seattle and London: University of Washington Press, 1997).
3. Suomen maatalouden historia I-III (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003-2004).
4. William George Hoskins, The Making of the English Landscape (London: Hodder and Stoughton 1988) first printed in 1955.
5. Pehr Adrian Gadd, Försök till en systematisk inledning i Swenska landtskötselsen (Stockholm, 1773), 263.
6. Gösta Grotenfelt, Det primitiva jordbrukets metoder i Finland under den historiska tiden (Helsingfors, 1899), 430.
7. Antti Vesikivi, Suonpolttoviljelyksen nykyinen laajuus Etelä-Pohjanmaalla, erittäinkin Ilmajoella. Suomen suoviljelysyhdistyksen tieteellisiä julkaisuja N:o 1. (Helsinki, 1922), 7.
8. E. Dalgas, 1881, 'Mosedyrkning', in E. Møller-Holst, Landbrugs-Ordbog, vol. IV (Copenhagen, 1881), 377.
9. Cited in Axel Steensberg, Fire-Clearance Husbandry - Traditional Techniques Throughout the World (Herning: Poul Kristensen, 1993), 176 and 181.
10. Pyne, Vestal Fire, 169-70.
11. Arthur Young, General View of the Agriculture of the County of Suffolk (1794), 30.
12. Cited in H.C. Darby, An Historical Geography of England Before A.D. 1800 (Cambridge: Cambridge University Press, 1951), 455.
13. A. T. Lucas, 'Paring and Burning in Ireland: A Preliminary Survey', in Alan Gailey and Alexander Fenton (eds.), The Spade in Northern and Atlantic Europe (Belfast: Ulster Folk Museum, Institute of Irish Studies, Queen's University, 1970), 99-147.
14. Steensberg, Fire-Clearance Husbandry, 163.
15. A. Fenton, 'Paring and Burning and the Cutting of Turf and Peat in Scotland', in Gailey and Fenton, The Spade in Northern and Atlantic Europe, 155-93.
16. Serenius, Engelska åkermannen och fåraherden (Stockholm, 1727), 148-52.
17. Nils-Arvid Bringéus, 'The Paring and Burning Spade in Sweden', in Gailey and Fenton, The Spade in Northern and Atlantic Europe, 88-98.
18. Albrecht Thaer, Den rationella lanthushållningens grundsatser (Stockholm: A. Gadelius, 1816-17), Tredje delen 244-52.
19. Erik Bylund, Koloniseringen av Pite Lappmark t.o.m. år 1867. Geographica, Skrifter från Uppsala Universitets geografiska institution, nr. 30. (Uppsala: Almqvist & Wiksells Boktryckeri AB, 1956), 347 [with an English summary];
20. Bringéus, Brännodling;
21. Serenius, Engelska åkermannen, för-talet;
22. Ulrich Lange, Experimentalfältet. The Royal Swedish Academy of Agriculture's Experimental Station in Stockholm 1816-1907 (Uppsala: Kungl. skogs- och lantbruksakademien, 2000), 42-50 and 346. [Doctoral thesis. Written in Swedish with an English summary.]
23. E.A. Malm, 'Ote kertomuksesta, jonka Suomen Suoviljelysyhdistyksen suoviljeluneuvoja on antanut Suomen suoviljelysyhdistyksen apurahalla kesällä 1897 Saksaan ja Ruotsiin tekemästään opintomatkasta', Suomen suoviljelysyhdistyksen vuosikirja 1897 (Helsinki, 1898), 48-78.
24. Linnaeus, Skånska resa år 1749 [Carl-Otto von Sydow (ed.)] (Stockholm: Wahlström & Widstrand, 1975), 272;
25. N.W. Lundequist, Bondepraktika för åker, äng och ladugård. Andra upplagan. (Upsala, 1840), 34;
26. E.A. Malm, 'Ote kertomuksesta', 48-78;
27. H. Juhlin Dannfelt, Handbok i Jordbrukslära, Förra delen (Stockholm: C.E. Hofbokhandel, 1901), 142-6.
28. H Juhlin Dannfelt (ed.), Lantmannens uppslagsbok (Stockholm: P.A. Norstedt & söners förlag, 1923), 174 and 802-4.
29. Vesikivi, Suonpolttoviljelyksen nykyinen laajuus Etelä-Pohjanmaalla, 8.
30. Svenska Mosskulturföreningens Tidskrift, vol. 42 (1928): 7-31, 193-213 and vol. 43 (1929): 130-47, 207-14.
31. Grotenfelt, Det primitiva jordbrukets metoder, 213.
32. M.R. Dove, Swidden Agriculture in Indonesia - The Subsistence Strategies of the Kalimantan Kantu' (Berlin: Mouton Publishers, 1985), 83, 189-94.
33. A.E. Rautakoski, 'Mietteitä polttoviljelyksestä', Maatalous (1911), 108-12.
34. A.E. Rautakoski 'Suoviljelyksestä Etelä-Pohjanmaalla', Maatalous (1912): 240-43 and 415-19.
35. Gustaf Wasastjerna, 'Det Österbotniska kärrodlingsättet', Biet, Tidskrift för Finlands landthushållning (1893): 157-9.
36. Armas Lukko, Etelä-Pohjanmaan Historia III. Nuijasodasta Isoonvihaan (Vaasa: Etelä-Pohjanmaan Historiatoimikunta, 1945), 99-104;
37. K.R. Melander, 'Några uppgifter om äldre tiders kärrodling i vårt land', Historisk tidskrift för Finland. Årg. 7. (Helsingfors, 1922), 24;
38. Grotenfelt, Det primitiva jordbrukets metoder, 205-10;
39. Arvo M. Soininen, Vanha maataloutemme, Maatalous ja maatalousväestö Suomessa perinnäisen maatalouden loppukaudella 1720-luvulta 1870-luvulle (Helsinki: Suomen historiallinen seura, 1974), 52.
40. Kustaa Vilkuna, Isien työ, Veden ja maan viljaa, arkityön kauneutta (Helsinki: Otava, 1976), 167.
41. For a lengthier discussion see Timo Myllyntaus, Minna Hares and Jan Kunnas, 'Sustainability in Danger? Slash-and-Burn Cultivation in Nineteenth-Century Finland and Twentieth-Century Southeast Asia', Environmental History 7,2 (2002): 267-302.
42. Olli Heikinheimo, Kaskiviljelyksen vaikutus Suomen metsiin, Metsähallituksen julkaisuja II (Helsinki: Keisarillisen senaatin kirjapaino, 1915), 54, 59-60.
43. C.W. Gyldén, Handledning för skogshushållare i Finland (Helsingfors, 1853), 8.
44. Jouni Aarnio, Kaskiviljelystä metsätöihin, Tutkimus Pielisjärven kruununmetsistä ja kruununmetsätorppareista vuoteen 1910 (Joensuu: Joensuun yliopiston maantieteen laitos, 1999), 93.
45. Ari Perälä, 'Kronans skogshushållning och frigivningen av sågindustrin i Finland 1861', Historisk tidskrift för Finland (4/ 1987), 643.
46. Aug. F Soldan, Suomen tervanpoltosta ja kuinka se olisi parannettava (Helsinki, 1862), 38.
47. Calculation by A. Sivén presented in A.g. Blomqvist, Metsänhoidon kansallistalous (Helsinki: J. Simeliuksen perillisten kirjapaino osakeyhtiö, 1862), 85.
48. See also V. Pöntynen, 'Aikaisemmat Suomen puun käyttöä selvittelevät tutkimukset', in Eino Saari, Puun käyttö Suomessa, Metsätieteellisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 14.1. (Helsinki, 1934), 2, 4.
49. Olli Heikinheimo, Kaskiviljelyksen vaikutus Suomen metsiin, 54.
50. 8,370 hectares in 1910, 3,315 in 1920, 2,868 in 1923, 2,876 in 1924, 2,716 in 1925, 2,773 in 1926, 3,162 in 1927, 4,549 in 1928 and 2,012 hectares in 1929. Suomen virallinen tilasto, osa III: maatalous (Helsinki: valtioneuvoston kirjapaino, 1910-1930).
51. Gyldén, Handledning för skogshushållare i Finland, 8.
52. Gösta Grotenfelt, Suomalainen peltokasviviljelys, jälkimmäinen osa (Helsinki: Otava, 1922), 30.
53. Maataloustiedustelu Suomessa vuonna 1920 (Helsinki: valtioneuvoston kirjapaino, 1924).
54. Hannes Gebhard, Tilastollinen tutkimus yhteiskunta-taloudellisista oloista Suomen maalaiskunnissa v. 1901. Osa III, Viljellyn maan ala ja sen jakautuminen (Helsinki: Tilattoman väestön alakomitea, 1908), 51.
55. Bidrag till Finlands officiela statistik, Finlands officiella statistik del II, 1860-1890. Gabriel Rein, Statistisk teckning af storfurstendömet Finland. Förra Delen. Tredje Omarbetade upplagan. (Helsingfors: Wasenius & Komp. Förlag, 1853), 86.
56. Ilmari Palmén, Suonkuivatustyöt Suomessa XIX vuosisadalla. Suomen suoviljelysyhdistyksen vuosikirja 1903, kolmas vihko (Helsinki, 1904), 189-254.
57. Vesikivi, Suonpolttoviljelyksen nykyinen laajuus Etelä-Pohjanmaalla, 19.
58. E.F. Simola, Suomen uutisviljelystavoista (Helsinki: Asutushallitus, 1921), 99, appendixes 40-49.
59. Vesikivi, Suonpolttoviljelyksen nykyinen laajuus Etelä-Pohjanmaalla, 12, 52-4.
60. E.A. Malm., Suomen suoviljelysyhdistyksen vuosikirja 1904, 212.
61. Soininen, Vanha maataloutemme, 138-9.
62. H. Juhlin Dannfelt, Handbok i Jordbrukslära, 143.
63. Suomen suoviljelysyhdistyksen vuosikirja 1896, 25.
64. Vesikivi 1922, Suonpolttoviljelyksen nykyinen laajuus Etelä-Pohjanmaalla, 26;
65. Jacobus Tengström, Försök till lärobok i landthushållningen för finske bonden (Åbo 1803).
66. Vesikivi, Suonpolttoviljelyksen nykyinen laajuus Etelä-Pohjanmaalla, 26.
67. Erkki Huokuna, Sata vuotta suotutkimusta ja viljelyneuvontaa, Suoviljelysyhdistys ry - Mosskulturföreningen rf 1894-1994 (Mikkeli: 1994), 12.
68. Markku Mäkilä, Suon energiasisällön laskeminen turpeen ominaisuuksien avulla. Tutkimusraportti 121 (Espoo: Geologian tutkimuskeskus, 1994) [with an English summary].
69. Ari Perälä, 'Kronans skogshushållning och frigivningen av sågindustrin i Finland 1861', Historisk tidskrift för Finland årg. 72 no 4 (1987), 628, 631.
70. For example Axel Steensberg reports his visit to a 6 ha large burning in Finland in April and May 1949 [Fire-Clearance Husbandry, 111-15]
71. and Pentti Kallio presents a couple of examples of burning cultivation from as late as in the 1960s and 1970s ['Neljän tuulen lakeus', in Jussi Klemola et al. (eds.) Kauhajoen metsien ja soiden kirja. (Kauhajoki: Lions Club Kauhajoki, 1999), 136-7].
72. Gadd, Försök till en systematisk inledning i Swenska landtskötselsen, 260.
73. Vesikivi, Suonpolttoviljelyksen nykyinen laajuus Etelä-Pohjanmaalla, 29-30;
74. Arthur Rindell, Suomen Suonviljely-yhdistyksen vuosikirja 1920 (Helsinki: 1920), 66-7;
75. and 'Tiedonantoja Suomen suoviljelysyhdistyksen koetoiminnasta', Suomen Suonviljelyyhdistyksen vuosikirja 1914 (Helsinki, 1914), 53-98.
76. Signature L.H., 'Hiukan maatalouden historiaa, Etelä-Pohjalaista suon polttoviljelystä 1830-luvulla.' Maatalous (1920), 177.
77. E.G. Svinhufvud, Suon polttoviljelyksen vaikutusten selvittelyä. Tieteellisiä julkaisuja N:o 10 (Helsinki: Suomen suoviljelysyhdistys, 1929) [Referat in deutscher sprache].
78. Gust. Gabr. Hällström, 'Afhandling om Nattfrosterna i Finnland, Till svar på Kongl. Finska Hushållningssällskapets d. 2 Nov. 1801 utgifnaprisfråga.', Kongl. Finska Hushållningssällskapets handlingar, Andra tomen (Åbo, 1807), 75-153.
79. Esaias Wegelius, Tankar om nödwändigheten at utdika och upodla kärr och mossar i Finland (Aboae, 1763).
80. Olavi Huikari, 'Pohjanmaan alityöllisyysalueella suoritetun tutkimuksen tuloksia', Metsätaloudellinen aikakauslehti 1959, 43.
81. Emissions have been calculated with the assumption that 4605.48 kg of carbon dioxide would be released per TOE of peat burned.
82. Patrick Crill, Ken Hargreaves and Atte Korhola, The Role of Peat in Finnish Greenhouse Gas Balances (Helsinki: Ministry of Trade and Industry, 2000).
83. Timo Myllyntaus and Timo Mattila, 'Decline or Increase, The Standing Timber Stock in Finland, 1800-1997', Ecological Economics vol. 41 no. 2 (2002), 271-88.
84. Statistical Yearbook of Finland 200. (Helsinki: Statistics Finland, 2003).
85. Maisema-aluetyöryhmä, Maisema-aluetyöryhmän mietintö osa I, Mietintö 66/1992 (Helsinki: Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto, 1993), 13.
86. E. Lappalainen and P. Hänninen, Suomen turvevarat [The peat reserves of Finland], Geological Survey of Finland. Report of Investigation. (Espoo, 1993).