Environmentally responsible participation as a learning process;Ympäristövastuullinen osallistuminen oppimisprosessina

Terra

Volumn 117, Issue 1, 2005, Pages 17-32

  Paloniemi, Riikka ^a   Koskinen, Sanna ^a  

^a UNIVERSITY OF HELSINKI   (Finland)

Author keywords

[No Author keywords available]

Indexed keywords

NATURE CONSERVATION; PARTICIPATORY APPROACH;

EID: 18844436265     PISSN: 00403741     EISSN: None     Source Type: Journal    
DOI: None     Document Type: Article

References (65)

1. Anttiroiko, A.-V. (2003). Kansalaisten osallistuminen, osallisuus ja vaikuttaminen tietoyhteiskunnassa. Teoksessa Bäcklund, P. (toim.): Tietoyhteiskunnan osallistuva kansalainen. Tapaus Nettimaunula. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia 5/2003, 11-31.
2. Aunola, K. (2002). Motivaation merkitys ja kehitys kouluiässä. Teoksessa Salmela-Aro, K. & J.-E. Nurmi (toim.): Mikä meitä liikuttaa. Modernin motivaatiopsykologian perusteet, 105-126. PS-kustannus, Jyväskylä.
3. Bandura, A. (1997). Self-efficacy: the exercise of control. 604 s. Freeman, New York.
4. Berninger, K., P. Tapio & R. Willamo (1996). Ympäristönsuojelun perusteet. 3. p. 389 s. Gaudeamus, Helsinki.
5. Bourdieu, P. & L. Wacquant (1995). Refleksiiviseen sosiologiaan. Tutkimus, käytäntö ja yhteiskunta (suom. toim. M. Sabour & M. Salo). 351 s. Joensuu University Press, Joensuu.
6. Björn, I. (2003). Ympäristöpolitiikka metsässä. Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja 141. 187 s.
7. Cantell, H. (2001). Oppimis- ja opettamiskäsitykset maantieteen opetuksen ja aineenopettajakoulutuksen kehittämisen lähtökohtana. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen tutkimuksia 228. 225 s.
8. Environmental education in the light of the Tbilisi Conference (1980). 23 s. UNESCO, Paris.
9. Eskola, J. & J. Suoranta (1998). Johdatus laadulliseen tutkimukseen . 3. p. 268 s. Vastapaino, Tampere.
10. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO (2004). Maa- ja metsätalousministeriö. 2.6.2004.
11. Giddens, A. (1998). Sociology. 3. p. 625 s. Polity, Cambridge.
12. Gretschel, A. (2002). Kunta nuorten osallisuusympäristönä. Nuorten ryhmän ja kunnan vuorovaikutussuhteen tarkastelu kolmen liikuntarakentamisprojektin laadunarvioinnin keinoin. University of Jyväskylä, Studies in Sports, Physical Education and Health 85. 236 s.
13. Gustafsson, L. & T. Nurmi (2004). Luonnonarvokauppa vuonna 2003. Luonnonarvokaupan kokeilun vuosiraportti. 2.6.2004.
14. Hahtola, K. (1989). Maaseudun kehittäminen (kehitysteoria). Julkaisematon luentorunko, ke vätlukukausi 1989. 44 s. Maankäytön ekonomian laitos, Helsingin yliopisto.
15. Hahtola, K. (1990). Pragmatic-hermeneutic human action model for environmental planning. Administrative Studies/Hallinnon tutkimus 9: 4, 272-288.
16. Hakkarainen, K., K. Lonka & L. Lipponen (1999). Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. 295 s. WSOY, Porvoo.
17. Hakkarainen, K. (2000). Oppiminen osallistumisen prosessina. Aikuiskasvatus 2/2000, 84-98.
18. Heikkinen, H. & J. Jyrkämä (1999). Mitä on toimintatutkimus? Teoksessa Heikkinen H. L. T., R. Huttunen & P. Moilanen (toim.): Siinä tutkija missä tekijä. Toimintatutkimuksen perusteita ja näköaloja, 25-62. Atena, Juva.
19. Helne, T. (2002). Syrjäytymisen yhteiskunta. Sosiaalija terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes, Tutkimuksia 123. 238 s.
20. Hoffmann, D. (1996). Kasvatus ja moraali. Teoksessa Pitkänen, P. (toim.). Kasvatuksen etiikka, 7-12. Edita, Helsinki.
21. Horelli, L. (2003). Valittajista tekijöiksi. Nuoret valtautumisen verkoissa Pohjois-Karjalassa. Teknillinen korkeakoulu, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimusja koulutuskeskuksen julkaisuja B 86. 78 s.
22. Horelli, L., M. Kyttä & M. Kaaja (1998). Lapset ympäristön ekoagentteina. Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston julkaisuja 49. 68 s.
23. Hungerford, H. & T. L. Volk (1990). Changing learner behaviour through environmental education. Journal of Environmental Education 21: 3, 8-12.
24. Häkli, J. (2002). Kansalaisosallistuminen ja kaupunkisuunnittelun tiedonpolitiikka. Teoksessa Bäcklund, P., J. Häkli & H. Schulman (toim.): Osalliset ja osaajat, 110-124. Gaudeamus, Helsinki.
25. Jensen, B. B. (2002). Knowledge, action and pro-environmental behaviour. Environmental Education Research 8: 3, 325-334.
26. Järvelä, M. (2002). Miksi arvokeskustelu on tärkcää ympäristöpolitiikassa? Teoksessa Loukola O., K. Lybeck & M. Tervo (toim): Arvot, ympäristö ja teknologia. Yhteiskunnallisten toimien oikeutukset, 24-48. Yliopistopaino, Helsinki.
27. Kettunen, P. (2002). Miksi osallistumisesta puhutaan? Osallistumisen kehittäminen suomalaisissa kunnissa. Teoksessa Bäcklund, P., J. Häkli & H. Schulman (toim.): Osalliset ja osaajat, 18-35. Gaudeamus, Helsinki.
28. Kolb, D. A. (1984). Experiential learning: Experience as a source of learning and development. 256 s. Prentice-Hall, Englewood Cliffs.
29. Kollmuss, A. & J. Agyeman (2002). Mind the gap: why do people act environmentally and what are the barriers to pro-environmental behavior? Environmental Education Research 8: 3, 239-260.
30. Konttinen, A. (1998). Ympäristö tietoisuudessa ja toiminnassa. Teoksessa Koskinen, K. (toim.): Sosiologisia karttalehtiä, 277-290. Vastapaino, Tampere.
31. Koskiaho, B. (2002). Onko osallisuus vahvaa demokratiaa? Maankäyttö- ja rakennuslain soveltamisesta. Teoksessa Bäcklund, P., J. Häkli & H. Schulman (toim.): Osalliset ja osaajat, 36-57. Gaudeamus, Helsinki.
32. Koskinen, S. (1999). Osallistuvan ympäristökasvatuksen malli. Esimerkkinä lasten osallistuminen luonnonhoidon suunnitteluun Helsingissä. Julkaisematon pro gradu -tutkielma. 69 s. Limnologian ja ympäristönsuojelun laitos, Helsingin yliopisto.
33. Koskinen, S. & H. Cantell (2004). Ympäristökasvatuksen tavoitteita ja sisältöjä. Teoksessa Cantell, H. (toim): Ympäristökasvatuksen käsikirja, 60-79. PS-Kustannus, Jyväskylä.
34. Kyttä, M. (2003). Children in outdoor contexts: affordance and independent mobility in the assessment of environmental child friendliness. Teknillinen korkeakoulu, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja A 28. 118 s.
35. Laine, M. & P. Jokinen (2001). Politiikan ulottuvuudet. Teoksessa Haila, Y. & P. Jokinen (toim): Ympäristöpolitiikka. Mikä ympäristö, kenen politiikka, 47-64. Vastapaino, Tampere.
36. Malmberg, L.-E. & T. D. Little. (2002). Nuorten koulumotivaatio. Teoksessa Salmela-Aro, K. & J.-E. Nurmi (toim.): Mikä meitä liikuttaa. Modernin motivaatiopsykologian perusteet, 127-144. PS-kustannus, Jyväskylä.
37. Malmsten, A. (2004). Natura 2000-verkosto maanomistajien silmin Lounais-Suomessa. Terra 116: 2, 67-76.
38. Metsien suojelun tarve Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla (2000). Suomen ympäristö 437. 284 s. Ympäristöministeriö, alueiden käytön osasto & Edita, Helsinki.
39. Moilanen, P. (1999). Piilevä tieto ja reflektio. Teoksessa Heikkinen, H. L. T., R. Huttunen & P. Moilanen (toim.): Siinä tutkija missä tekijä. Toimintatutkimuksen perusteita ja näköaloja, 85-110. Atena, Juva.
40. Mäkelä, M. (1999). Community-based environmental protection and natural resources management. Desk-study prepared for the Ministry for Foreign Affairs of Finland. 151 s. Ministry for Foreign Affairs of Finland, Department for International Development Cooperation, Helsinki.
41. Nieminen, M. (1994). Rantojensuojeluohjelma - kilpailevia tulkintoja ja vertautumatonta rationaalisuutta. Jyväskylän yliopiston sosiologian laitoksen julkaisuja 59. 143 s.
42. Oksanen, A. (2003). Paikallisuuden ja kansainvälisyyden kohtaaminen luonnonsuojelussa. Tapaustutkimuksena Natura 2000 -ympäristökonflikti Lounais-Suomessa. Turun yliopiston julkaisuja C 192. 236 s.
43. Oppilaitosten määrä väheni lähes sadalla (2002). Tilastokeskus. 19.2.2005.
44. Otala, L. (1999). Osaajana opintiellä: opas elinikäisen oppimisen matkalle. 96 s. WSOY, Porvoo.
45. Paldanius, J. (1992). Kansalaisten osallistuminen energiapolitiikkaan. Institutionaalisen ja omaehtoisen osallistumisen kehittämisnäkökohtia. Kuluttajatutkimuskeskuksen julkaisuja 11. 138 s.
46. Palmer, J. (1998). Environmental education in the 21st century: theory, practice, progress and promise. 284 s. London, Routledge.
47. Paloniemi, R. (2000). Ympäristövastuullisuus arjen pyrkimyksenä. Teoksessa Hyvönen K., A. Juntto, P. Laaksonen & P. Timonen (toim.): Hyvää elämää. 90 vuotta suomalaista kuluttajatutkimusta, 119-125. Yliopistopaino, Helsinki.
48. Ruohotie, P. (1998). Motivaatio, tahto ja oppiminen. 164 s. Edita, Helsinki.
49. Rytteri, T. (2003). Enso-Gutzeitin yhteiskunnallisen vastuun muotoutuminen. Terra 115: 2, 75-87.
50. Saaristo, K. (2000). Avoin asiantuntijuus. Jyväskylän yliopisto, Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 66. 191 s.
51. Sairinen, R. & J. Kohl (2004). Ihminen ja ympäristön muutos. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin teoriaa ja käytäntöjä. Teknillinen korkeakoulu, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 87. 226 s.
52. Siitonen, J. (1999). Voimaantumisteorian perusteiden hahmottelua. 206 s. Oulun yliopisto, Oulun opettajankoulutuslaitos, Oulu.
53. Staffans, A. (2004). Vaikuttavat asukkaat: vuorovaikutus ja paikallinen tieto kaupunkisuunnittelun haastajina. Teknillinen korkeakoulu, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja A 29. 312 s.
54. Suopajärvi, L. (2001). Vuotos- ja Ounasjoki-kamppailujen kentät ja merkitykset Lapissa. Acta Universitatis Lapponiensis 37. 178 s.
55. Suutarinen, S. (2000). Yhteiskunnallisen opetuksen asema Suomessa. Teoksessa Nuutinen, S. (toim.): Nuoresta pätevä kansalainen. Yhteiskunnallinen opetus Suomen peruskoulussa. Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA Civics, Nuori kansalainen -tutkimuksen julkaisuja 1, 33-54.
56. Söderman, T. (2003). Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Suomen ympäristökeskus, Ympäristöopas 109: luonto ja luonnonvarat. 196 s.
57. Tani, S. & L. Suomela (2004). Ympäristön kolme ulottuvuutta. Teoksessa Cantell, H. (toim): Ympäristökasvatuksen käsikirja, 45-56. PS-Kustannus, Jyväskylä.
58. Tapio, P. & R. Willamo (2001). Environmental problems - What, why and how? Finnish Futures Research Centre, Turku School of Economics and Business Administration, Tutu Publications 4/2001. 20 s.
59. Tuomi, J. & A. Sarajärvi (2003). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. 2. p. 158 s. Tammi, Helsinki.
60. Thøgersen, J. (1994). A model of recycling behaviour. With evidence from Danish source separation programmes. International Journal of Research in Marketing 11: 2, 145-163.
61. Wallenius, P. (2001). Osallistava strateginen suunnittelu. Metsähallituksen metsätalouden julkaisuja 41. 310 s.
62. YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi UNCED, Rio de Janeiro 3.-14.6.1992 (1992). 239 s. Ympäristöministeriö & ulkoasiainministeriö, Helsinki.
63. Ympäristöhallinnon toimintakertomus (2002). Ympäristöministeriö, Alueelliset ympäristökeskukset, Suomen ympäristökeskus, Ympäristölupavirastot, Valtion asuntorahasto. 56 s. 3.6.2004.
64. Zimmerman, M. A. (1995). Psychological empowerment: issues and illustrations. American Journal of Community Psychology 23: 5, 581-599.
65. Ölander, F. & J. Thøgersen (1995). Understanding of consumer behaviour as a prerequisite for environmental protection. Journal of Consumer Policy 18: 4, 345-348.