Free-time habitation and layers of ecological history at a southern Finnish lake

Landscape and Urban Planning

Volumn 61, Issue 2-4, 2002, Pages 99-112

  Jokinen, Ari ^a  

^a TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY   (Finland)

Author keywords

Biodiversity; Ecohistory; Nature culture relationship; Summer cottage

Indexed keywords

ECOLOGY; ECONOMIC AND SOCIAL EFFECTS; LAKES;

HABITATION;

URBAN PLANNING;

CULTURAL CHANGE; ENVIRONMENTAL HISTORY; PEASANT AGRICULTURE; SILVICULTURE;

FINLAND; LAKE ROINE;

EID: 0037110865     PISSN: 01692046     EISSN: None     Source Type: Journal    
DOI: 10.1016/S0169-2046(02)00105-6     Document Type: Conference Paper

References (47)

1. Ackerman, J.S., 1990. The Villa. Form and Ideology of Country Houses. Thames and Hudson, London.
2. Ahti, T., Hämet-Ahti, L., Jalas, J., 1968. Vegetation zones and their sections in northwestern Europe. Annales Botanici Fennici 5, 169-211.
3. Alanen, I., 1995. Finland as a peasant society and the agrarian reforms. In: L. Granberg, J. Nikula (Eds.), The Peasant State. The State and Rural Questions in 20th Century Finland. University of Lapland, Rovaniemi. Publications in the Social Sciences B.20, pp. 42-53.
4. Alapuro, R., 1988. State and Revolution in Finland. University of California Press, Berkeley.
5. Anttila, O. 1987. 110 kehityksen ja kasvun vuotta. Kangasalan historia III v. 1865-1975. Kangasalan kunta.
6. Åström, S.-E., 1978. Natur och byte. Ekologiska synpunkter på Finlands ekonomiska historia. Söderström Förlags.
7. Björklund, U., 1983. Fritidsdrömmen. Ideal och verklighet i östsvensk skägårdsbygd. In: A. Hjort (Ed.), Svenska livsstilar. Om naturen som resurs och symbol. LiberFörlag, Stockholm, pp. 54-74.
8. Braudel, F. 1980. On History. Weidenfeld and Nicolson, London.
9. Ellenberg. H., Weber, H.E., Düll, R., Wirth, V., Werner, W., Paulissen, D., 1991. Zeigerwerte von Pflanzen in Mitteleuropa. Scripta Geobotanica 18, Göttingen.
10. Frykman, J., Löfgren, O., 1987. Culture Builders. A Historical Anthropology of Middle-Class Life. Rutgers University Press, London.
11. Frykman, J., Löfgren, O., 1996. The study of Swedish customs and habits. In: J. Frykman, O. Löfgren (Eds.), Force of Habit. Exploring Everyday Culture. Lund University Press, Lund, pp. 5-19.
12. Geertz, C., 1983. Local Knowledge. Further Essays in Interpretive Anthropology. Basic Books, New York.
13. Ginzburg, C., 1992. Clues, Myths, and the Historical Method. The John Hopkins University Press, Baltimore.
14. Haapala, P., 1986. Tehtaan valossa. Teollistuminen ja työväestön muodostuminen Tampereella 1820-1920. Suomen historiallinen seura. Historiallisia tutkimuksia 133, Helsinki.
15. Haila, Y., 1997. 'Wilderness' and the multiple layers of environmental thought. Environ. Hist. 3, 129-147.
16. Haila, Y., 1998. Assessing Ecosystem Health Across Spatial Scales. In: D. Rapport, R. Constanza, P.R. Epstein, C. Gaudet, R. Levins (Eds.), Ecosystem Health. Blackwell Science, Malden, pp. 81-102.
17. Haila, Y., Levins, R., 1992. Humanity and Nature. Ecology, Science and Society. Pluto Press, London.
18. Heinonen, V., 1998. Talonpoikainen etiikka ja kulutuksen henki. Kotitalousneuvonnasta kuluttajapolitiikkaan 1900-luvun Suomessa. Suomen Historiallinen Seura, Helsinki.
19. Ingold, T., 2000. The Perception of the Environment. Essays on Livelihood, Dwelling and Skill. Routledge, London.
20. Jokinen, A., 1997. Virnasara (Carex pilulifera) yleinen Kangasalan Tiihalassa ihmisen toiminnan seurauksena. Talvikki 21, 93-98.
21. Jokinen, A., 1999. Rantayleiskaavoituksen luontovaikutukset Kangasalan Roineella-ekososiaalinen tarkastelu, Unpublished Masters Thesis. University of Tampere, Department of Regional Studies and Environmental Policy, Tampere.
22. Jutikkala, E., 1949. Uusi aika. In: Längelmäveden seudun historia I. Oriveden historia I, Forssa, pp. 197-443.
23. Kotiranta, H., Niemelä, T., 1996. Uhanalaiset käävät Suomessa. Ympäristöopas 10. Luonto ja luonnonvarat. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.
24. Kumpulainen, M., 1999. Maan ja talouden välissä. Viisi kertomusta suomalaisen maatilan luontosuhteen muutoksesta. Joensuun yliopisto. Maantieteen laitos, julkaisuja nro 5, Joensuu.
25. Lehtinen, A., 1991. The northern natures - a study of the forest question emerging within the timber-line conflict in Finland. Fennia 169 (1), 57-169.
26. Lehtojensuojelutyöryhmän mietintö (1988). Komiteanmietintö 1988:16. Valtion painatuskeskus, Helsinki.
27. Linkoaho, R., 1962. Sommerhaussiedlung und Sommeraufenthalt der Stadtbevölkerung von Tampere. Fennia 87 (4), 1-40.
28. Löfgren, O., 1980. Historical Perspectives on Scandinavian Peasantries. Annu. Rev. Anthropol. 9, 187-215.
29. Löfgren, O., 1981. World-views: a research perspective, Ethnol. Scand., 21-36.
30. Luho, V., 1949. Esihistoria. In: Längelmäveden seudun historia I. Oriveden historia I. Forssa, pp. 24-77.
31. Macnaghten, P., Urry, J., 1998. Contested Natures. Sage, London.
32. Niemelä, T., Renvall, P., Penttilä, R., 1995. Interactions of fungi at late stages of wood decomposition. Anales Botanici Fennici 32, 141-152.
33. Peltonen, M., 1992. Matala katse. Kirjoituksia mentaliteettien historiasta. Hanki and Jää, Helsinki.
34. Periäinen, K., 1996. Suomalainen kesämökki-ensimmäisistä huviloista nykypäivään, Unpublished Master of Science Thesis. Helsinki University of Technology, Department of Architecture, Espoo.
35. Pirkanmaan metsätalouden nykytila, 1997. Pirkanmaan liiton julkaisu B 41.
36. Pykälä, J., 1998. Onko Suomessa sata vai kaksisataa muinaistulokaskasvia? Lutukka 14, 35-57.
37. Raitio, R., 1997. Kesäpäivä Kangasalla. Entisaikojen Kangasala taiteilijoiden, valokuvaajien ja matkailijoiden silmin. Kangasala-Seura ry, Kangasala.
38. Ranta, P., Siitonen, M., 1996. Vantaan luonto. Kasvit. Vantaan kaupunki, Vantaa.
39. Saarikangas, K., 1993. Model houses for model families. Gender, ideology and the modern dwelling. The type-planned houses of the 1940s in Finland. Studia Historica 45. Societas Historica Fennica, Helsinki.
40. Selänniemi, T., 1996. Matka ikuiseen kesään. Kulttuuriantropologinen näkökulma suomalaisten etelänmatkailuun. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 649, Helsinki.
41. Statistics Finland, 1997. Free-time residences 1996. Official Statistics of Finland. Housing 1997:4. Edita, Helsinki.
42. Tampereen kasvitieteellinen yhdistys, 1991. Aitolahden-Teiskon kasvisto. Karttaosa. Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviraston julkaisu 6/91.
43. Usher, M.B., 1986. Wildlife conservation evaluation: attributes, criteria and values. In: M.B. Usher (Ed.). Wildlife Conservation Evaluation. Chapman & Hall, London, pp. 3-44.
44. Venäläinen, E., 1989. Onnelaan, kulisseihin, luontoon. Näytöksiä suomalaisesta kesämökkielämästä. Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitoksen työpapereita n:o 57 1989, Jyväskylä.
45. Vuori, O., 1966. Kesähuvilanomistus Suomessa. Kartoittava tutkimus kesäasutuksesta ja huvilanomistuksesta taloudellisena ilmiönä. Turun yliopiston julkaisuja C 3, Turku.
46. Vuori, O., 1968. Huvilaväestön sosiaalinen käyttäytyminen. Turun yliopisto, sosiologian laitos, monisteita 15/68, Turku.
47. Wolschke-Bulmahn, J., Gröning, G., 1994. From open-mindedness to naturalism: garden design and ideology in Germany during the early 20th century. In: J. Flagler, R.P. Poincelot (Eds.). People-Plant Relationships: Setting Research Priorities. The Haworth Press, Haworth, pp. 133-151.